DiscoverKalle Haatanen
Kalle Haatanen
Claim Ownership

Kalle Haatanen

Author: Yle Areena

Subscribed: 992Played: 9,547
Share

Description

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
423 Episodes
Reverse
Hullun keisarin hovissa

Hullun keisarin hovissa

2020-08-0752:541

Hullun keisarin hovissa Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan keisari Rudolf II (1552-1612) piti itsensä näköistä hovia. Hallitseminen ja uskonkiistat eivät häntä kiinnostaneet, vaan melankolinen mies vetäytyi omaan rauhaansa. Hänen todellinen intohimonsa olivat tieteet ja taiteet, ja hänen hovissaan vaikuttivat mm. huomattavat tähtitieteilijät Tyko Brahe ja Johannes Kepler. Lisäksi Rudolf II:n taidekeräily johti huomattavaan kokoelmaan, joka on nykyään palasina maailmalla. Dosentti ja historioitsija Pekka Valtonen on perehtynyt Rudolfin aikaan, hoviin ja henkilöön. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
1800-luvun loppu, fin de siècle, oli kulttuurisesti rikasta aikaa. Yhtäältä oltiin tavoittelemassa uutta ja modernia, toisaalta sen vastavirtana kiinnostus mystiikkaan ja romantiikkaan kukoisti kaikkialla Euroopassa. Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen on tutkinut spiritistisiä istuntoja eli seansseja ja laajemminkin tuon ajan sielunmaisemaa Suomessa. Spiritistiset istunnot ja erilaiset näytökset keräsivät suuria yleisöjä ja niistä kirjoitettiin purevasti ajan sanomalehdissä.
Historiankirjoituksessa ei aina kannata kirjoittaa neliosaista kirjasarjaa, jonka kuvittelisi olevan lopullinen kuva kaikesta. Hist. prof. Henrik Meinander käyttää esseistisempää otetta, jossa esimerkiksi kaupunkitila jäsentää ja tuo esiin keisarillista aikaa ja sen mielialoja. Samalla Meinander osoittaa laajempia yleiseurooppalaisia kokemuksia, joiden aiheet risteytyvät ja tuovat esii laajemman historiankuvan Suomenkin tarinaan.
Moni muistaa Etelä-Afrikan Apartheid-politiikan ja sitä vastaan esitetyt monenlaiset kansainväliset boikotit ja sanktiot. Dos. Annika Teppo on viettänyt pitkiä aikoja myös Etelä-Afrikan eurooppalaisperäisen buuriväestön kanssa. Esiin piirtyy kuva maasta, joka on etnisesti hyvin kirjava, ja ns. rodut ovat ajan myötä sekoittuneet. Myös uskonnolla on oma erityinen roolinsa Etelä-Afrikan historiassa.
Afrikkalaisen heinäkuun Kalle Haatanen: Afrikka iskelmäsanoituksissa. Vieraana Harto Hänninen. 2000-luvulla saa olla varovainen siitä, kuinka asettaa sanansa, kun puhutaan rodullisuudesta, etnisiteetistä ja eksoottisista kulttuureista. Varovaisuuteen on hyvä syy. Rasismilla on raskas ja pitkä historia. Mennyttä rasismia saatetaan kuitenkin pitää viattomuuden aikana, mutta tämä käsitys on kyseenalaistettu voimakkaasti viime vuosina. Harto Hänninen on tutkinut suomalaisten kappaleiden Afrikka-tulkintoja 1920-1960-luvuilla. Laulut ovat humoristisia ja nykykorvaan tavattoman rasistisia. Vaikka tällainen iloittelu ei kestä historian tarkastelua, on luultavasti tärkeää huomioida, että nykyrasismin lisä vanhalle on viha, ja vihassa ei ole mitään ilakoivaa tai hauskaa.
Kalle Haatanen Psyykkisesti ja fyysisesti aivan terve ihminen voi kokea harha-aistimuksia ja outoja näkyjä. Esimerkiksi unen ja valveen rajalla ihminen voi nähdä ja kuulla omituisia ilmiöitä ja olentoja. Myös voimakas suru voi aiheuttaa hallusinaatioita. Yksi yleinen hallusinaation laji on vainajakokemukset. Sureva ihminen voi nähdä kuolleen läheisensä hahmon hyvin todellisena ja elävänä. Tutkijat arvelevat, että nämä kokemukset johtuvat siitä, että ihmisen aivot jatkavat tunnesidettä läheiseen ihmiseen vielä tämän kuoltuakin. Aivot tavallaan kopioivat niitä tuttuja tilanteina ja kuvia, jotka toistuivat vainajan vielä eläessä. kokemukset ennustavat koko ajan jokapäivisissä toiminnoissamme tilanteita ja tapahtumia sen mukaan, kuinka ne ovat aiemmin tapahtuneet. Vainajakokemukset ovat joskus niin todellilsia, että ihminen voi jopa keskustella vainajan kanssa. Psykologi Jukka Häkkinen on perehtynyt hallusinaatioiden taustoihin ja syntymämekanismeihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana. 1. läh pe klo 10:00 2. läh pe klo 22:05
Ari Turunen on kirjoittanut yhdessä Petri Laukan kanssa kattavan esityksen historian pahimmista herjaajista. Juurisyitä löytyy niin uskonsodista, luokkavihollisista, kateellisista taiteilijoista kuin nykyisestä verkkokiusaamisesta. Selviytymiskeinona näistä riesoista voisi käyttää vaikkapa Mauno Koivisto -sitaattia älä provosoidu, kun provosoidaan. Kuunteleminen kannattaa.
Uskonnottomuus

Uskonnottomuus

2020-06-0553:42

Uskonnon nimissä on tehty paljon julmuuksia ja väkivaltaa. Senhän me kaikki tiedämme. Mutta onko uskonnollinen ajattelu itsessään sellaista, että se synnyttää väkivaltaa, ja väkivalta on kiinteä osa kaikkea hengellistä ajattelua? Filosofian professori Timo Airaksinen on analysoinut uskonnollista ajattelua ja hän erottaa toisistaan henkisyyden ja hengellisyyden. Henkisyys on ihmisen pyrkimystä hyvään ja itsensä toteuttamiseen, mutta se saattaa langeta hengellisyyteen, joka on on aina kiinteä oppi, joka sulkee toiset ulkopuolelleen. Airaksinen ei ole vakavikko, mutta hän mielellään jo jättäisi Jumalan menneisyyden kiroksi.
Uskomukset ufoista kattavat koko yhteiskunnan. Populaarikulttuurissa ne ovat tutumpia kuin arkielämä, ja erilaisiin uskontoihinkin ne voidaan hyvin liittää. Jaakko Närvä kertoo nyt Kalle Haatasen ohjelmassa niin ufohavainnoista kuin niiden väärintulkinnoista sekä ihmisistä, jotka todella uskovat tulleensa avaruusolioiden sieppaamiksi. On mielenkiintoista huomata, kuinka ufohavainnot heijastavat omaa aikaansa, kylmästyä sodasta aina hippimäiseen pasifismiin.
Mielen tyyneydestä

Mielen tyyneydestä

2020-05-2252:301

Antiikin kreikan filosofia ei ollut vain teoreettista pohdintaa. Siinä oli usein myös pedagoginen, opettava sävy, ja siinä saatettiin korostaa mielen ja älyn harjoitusta. Juhana Torkki on kääntänyt ja koonnut yhteen Plutarkhoksen tekstejä nimellä "Mielen tyyyneydestä". Näissä teksteissä Plutarkhos johdattaa eroon liiasta uteliaisuudesta ja uutisten nälästä. Niin myös äkkipikaisuudesta ja liiasta surusta. Vaikka antiikin Kreikka ja nykyaika ovat aivan eri maailma, ei voi olla toteamatta, kuinka ajankohtaisia Plutarkhoksen ajatukset edelleen ovat.
Sukupuoli ja sukupuolisuus on ollut suuri keskustelunaihe, joka usein herättää voimakkaita tunteita. Riitely kuitenkin peittää alleen sen, että suomalainen yhteiskunta on usein melko liberaali. Hämmennyksen tunne saattaa olla suurempi tekijä, etenkin, jos pelkää käyttävänsä vääriä sanoja monenlaisten identiteettien viidakossa. Susi Nousianen on kirjoittanut aiheesta kirjan ja kertoo nyt Kalle Haatasen ohjelmassa, miten sukupuolisuus ja sen muodot kohdataan kouluissa, lääkärillä tai vaikkapa hierojalla.
Television poliittinen satiiri Suomessa on melkein yhtä vanhaa kuin itse televisio.Satiirin luonne on kuitenkin muuttunut ajan myötä. Joskus oltiin kovin kilttejä, myöhemmin hyvin poliittisia. On ollut myös ylilyöntejä. Esimerkiksi 1990-luvulla Martti Ahtisaaren kävelyn ja painon pilkkaaminen katsottaisiin nyt liian henkilöön käyväksi.On myös mielenkiintoista, että brittiläinen satiiri toimii Suomessa, vaikka nämä maat ovat yhteiskunnallisesti hyvin erilaisia. Joskus myös poliitikot haluavat innolla mukaan ohjelmiin niin kuin tapahtui Iltalypsyssä ja Hyvät herrat -sarjassa. Tällainen symbioosi ei kuitenkaan ole ongelmatonta satiirin kannalta. Kalle Haatasen vieraana keskustelemassa huumorintutkija Janne Zareff.
Kun harmonikka levisi 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomeen tanssimista alettiin kontrolloida meillä ensimmäisen kerran. Tarvittiin vain mies, jakkara ja harmonikka ja nuorison kontrolloimattomat nurkkatanssit olivat pystyssä. Tälläiset aukotoriteetittomat tapahtumat erosivat suuresti aikaisemmista sosieteetin ja sotaväen tanssiaisista. Kun Suomen kansa kärsii silloin ei tule kenenkään iloitella on ajatus, joka puolestaan toistuu ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja toisen maailmansodan jälkeen tanssin kritiikissä ja vastustamisessa. Kalle Haatasen kanssa keskustelemassa kielletyistä leikeistä on historian tutkija Marko Tikka.
Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta on esitetty monta tulkintaa. Mihin Länsi-Rooma kaatui? Tuhosivatko sen roomalaiset itse vai barbaarit? Etenkin kun roomalaiset olivat ulkoistaneet sotavoimansa barbaareille ja Rooman laki koski kaikkia kansalaisia. Barbaareista oli tullut roomalaisia valloitusten myötä. Kaikki muukalaiset olivat antiikin Roomassa barbaareita. Keitä he oikeasti olivat? Kun yksi nimi barbaari voi tarkoittaa yli sataa eri kulttuuria. Historioitsija Maijastina Kahlos on perehtynyt uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen Rooman valtakunnasta. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue Krimin sodasta eli vuodesta 1856 lähtien Se tarkoittaa sitä, että Suomi ei saa rakentaa maakuntaan puolustuslaitteita tai varustuksia eikä viedä sinne sota-aseita. Myös merialueiden käyttöä on tiukasti rajattu. Historian aikana Ahvenanmaan puolueettomuus ja demilitarisointi ovat kuitenkin ajoittain murtuneet. Esimerkiksi sota-aikana saarelle vietiin aseita ja se joutui sotatoimien kohteeksi. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on perehtynyt Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseen asemaan. Tarkan mukaan Ahvenanmaan asema on jälleen muuttunut, kun Itämerellä sotilaallinen toiminta on lisääntynyt ja jännitys on kasvanut. Tarkan mukaan Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen merkitys on suurempi kuin yleensä luullaan. Suomessa ei ole juuri noteerattu sitä, että Ruotsi on kokenut Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseksi uhkaksi. Tarkka sanoo, että Ahvenanmaan puolueettomuus ei ole nykyaikanakaan itsestäänselvyys. Puolueettomuus ei voi säilyä ilman puolustavaa voimaa.
OneCoin-huijaus

OneCoin-huijaus

2020-03-2751:581

Yli 30000 suomalaista on sijoittanut kryptovaluutta OneCoiniin ainakin 40 miljoonaa euroa. Nyttemmin OneCoin on osoittautunut valtavaksi pyramidihuijaukseksi. Tietokirjailija Petteri Järvinen on seurannut OneCoinin tarinaa useiden vuosien ajan. Maailmalla on lanseerattu ainakin kaksi ja puoli tuhatta erilaista krypovaluuttaa, joista vain muutama on vakavasti otettava ja toimiva järjestelmiä. Suurin osa niin huonosti toimivia että, niistä ei koskaan tule käyttökelpoisia maksuvälineitä tai sijoituskohteita osa on puhtaita huijauksia. Petteri Järvinen sanoo, että jos kryptovaluuttaa ei pysty helposti vaihtamaan muuksi valuutaksi avoimella julkisella kurssilla, on syytä epäillä huijausta. Varma merkki huijauksesta ovat myös suuret lupaukset suurista ja nopeista tuotoista. Petteri Järvisen mukaan OneCoin-pyramidissa käytettiin hyväksi verkostomarkkinointia, joissa kaupiteltiin hyödyttömiä talouskoulutuspaketteja kovaan hintaan. Koulutuspaketin ostaja sai sitten optioita kryptovaluutan louhimiseen. Järvisen mukaan kryptovaluutta huijaukset ovat vaikeita selvitettäviä viranomaisille. Digitaalisesti siirtyvä virtuaaliraha ei jätä liikkuessaan paljon jälkiä. Huijatuiksi joutuneet eivät myöskään halua tehdä rikosilmoituksia, koska järjestelmä tekee myös uhreista rikollisia.
Robottipelko

Robottipelko

2020-03-1352:171

Roboteilla on yhä suurempi rooli arkipäivässämme. Tosin suurin osa roboteista vaikuttaa arkeemme tavalla, jota emme mitenkään edes huomaa. Robottien lisääntymiseen liittyy myös paljon pelkoja. On erimerkiksi arvioitu, että Suomessa robotit voisivat viedä jopa kolmanneksen työpaikoista. Robottipelon juuret ovat hyvin kaukana historiassa. Jo hyvin kaukaa menneisyydestä löytyy tarinoita, joissa pelotellaan keinotekoisen ihmisen ja inhimillisyyden luomisesta. Juutalais-kristillinen uskontokin on kammonnut ajatusta, että ihminen vois luoda älyä eli tavoittelisi jumalan kykyjä. Robottien maailmaan perehtynyt tietokirjailija Jussi Marttinen sanoo, että pelot on suurimmaksi osaksi turhia. Roboteilla ei ole kovin suurta vaikutusta työpaikkojen määrään. Esimerkiksi Suomessa on pari miljoona työpaikkaa ja vain nelisen tuhatta teollisuusrobottia. Robottien määrä on viime finanssikriisn jälkeen laskenut.
Suomalaiset erakot

Suomalaiset erakot

2020-03-0652:23

Yhteiskunnasta syrjään vetäytyneiden erakoiden elämäntapa on aina kiehtonut suurta yleisöä. Nykyäänkin tiedotusvälineet kertovat usein ihmisistä, jotka ovat hylänneet tavallisen elämän ja ovat vetäytyneet syrjäisiin asuinpaikkoihin. Tietokirjailija Milla Peltonen on tutustunut viime vuosikymmenten suomalaisiin erakoihin. Peltosen mukaan nykyaikana erakkoelämän valinta on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Metsäautotiet ja vaellusreitit tuovat turisteja ja muita kulkijoita joka kolkkaan. Yksi tunnetummista erakoiden ryhmistä on Lapin kullankaivajaerakot. Tämä perinne on nyt loppumassa, koska lainmuutos tekee kullankaivusta kannattamatonta. Erakot ovat synnyttäneet aina myös lähes myyttisiä sankaritarinoita. Selviytyminen omavaraistaloudessa vuosikausien ajan ja myös hyppääminen ulos porvarillisesta elämäntavasta on usein nähty sankarillisina suorituksina, joihin harva kykenee.
Vaikka Suomessa oli ollut stand-up –komiikan kokeiluja jo ainakin 1960-luvulta lähtien, ei tämä estraditaiteen laji oikein kotiutunut Suomeen ennen kuin vasta 1990-lvun alussa. Yksi uuden stand-up-buumin aloittajista oli Viirus-teatteri, joka alkoi järjestää klubitilaisuuksia. Näyttelijä Markku Toikka on tehnyt lavakomiikkaa jo kolmisenkymmentä vuotta ja hän on myös kouluttanut ja ohjannut satoja alalle pyrkiviä ihmisiä. Markku Toikka arvelee, että lavakomiikan juurtuminen Suomeen on ollut vaikeaa siksi, että suomalainen kulttuuri on ollut niin voimakkaasti kirjallista. Meillä on jotenkin vierastettu, että esiintymislavalta puhuttaisiin aivan arkikieltä, mikä on stand-up –komiikan edellytys. Markku Toikka korostaa, että stand-up –komiikka jotain ihan muuta kuin vitsien kertomista. Esityksen onnistuminen riippuu täysin siitä, miten taitavasti esiintyjä pystyy luomaan suhteen yleisöönsä ja rakentamaan illuusion autenttisuudesta. Markku Toikka on pohtinut stand-up- komiikan olennaisia elementtejä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
Toivo on tunne joka perustuu tulevaisuudessa odottaviin hyviin asioihin. Jo antiikin filosofit pohtivat toivon merkitystä ihmiselle. Onko toivo ihmiselle hyväksi vai haitaksi? Nykyäänkin muun muassa onnellisuustutkijat pohtivat sitä, olisiko parempi elää tässä hetkessä tulevaisuutta pohtimatta vai onko tulevaisuuden toivo onnellisuutta lisäävä ajattelutapa. Ekumeniikan professori Risto Saarinen arvelee tuoreessa kirjassaan ”Oppi toivosta”, että me tarvitsemme perusteltua ja oikeutettua toivoa ja myös arjessa vaihtuvia pieniä myönteisiä odotuksia, joiden varassa elämme päivittäin. Kalle Haatasen ohjelmassa keskustelaan toivon olemuksesta sekä sen roolista filosofiassa ja teologiassa eri aikakausina. Vieraana on professori Risto Saarinen.
loading
Comments 
Download from Google Play
Download from App Store