Claim OwnershipJuuso Pekkinen
Subscribed: 513Played: 20,386
Subscribe
© Yle Areena
Description
Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta ja tarjoilee hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon. Maanantaisin Yle Puhe ja Yle Areena.
428 Episodes
Reverse
Tämä on ohjelmasarjan viimeinen jakso. Jaksossa Juuso Pekkinen käy läpi kuluneita vuosia ja kertoo ohjelman tekemisestä. Mukana on parhaita paloja vuosien varrelta, viestejä kuuntelijoilta, sekä pieni tiisaus tulevasta.
Juuso Pekkisen löydät Twitteristä nimimerkillä iuso. Pekkisen uusi podcast julkaistaan Yle Areenassa keväällä 2022. Siis JOS Juuso ei joudu avaruusolentojen kaappaamaksi tai jos valtava sähkömagneettinen pulssi ei tuhoa tässä välissä modernia viestintäinfraa.
2Jussi Jylkkä on filosofian tohtori ja psykologian dosentti, joka tutkii psykedeelisiä kokemuksia ja tietoisuutta. Happotripin aikana ihminen voi kokea, että kaikki on yhtä - mutta miten tällaiseen kokemukseen voi asemoitua tieteellisen tiedon valossa?
Jylkkä on esittänyt oman versionsa Maryn huone -nimellä kulkevasta filosofisesta ajatuskokeesta. Alkuperäisessä ajatuskokeessa neurotieteilijä Mary tietää kaiken väreistä, muttei ole koskaan niitä itse kokenut. Jos Mary eräänä päivänä näkeekin värit, oppiiko hän jotain uutta? Jylkän versiossa värien tilalla on LSD. Mitä tällainen ajatuskoe voi opettaa ns. tietoisuuden vaikeasta ongelmasta? Vaikeaksi ongelmaksi nimitetään kuilua sisäisen kokemuksen ja kokemuksen syntyä kuvaavan tieteellisen tiedon välillä.
Practical-ammunnassa liikutaan rata-alueella ja ammutaan nopeasti pistoolilla, kiväärillä ja haulikolla. Kaikkien ampumalajien juuret ovat sotilaspuolella, mutta practical-ammunta on lajina kulkenut vähitellen kauemmas tästä lähtöpisteestä. Mikä tekee urheilusta urheilua ja miten ampumaurheilija joutuu asemoitumaan suhteessa kriittiseen aseista käytävään keskusteluun?
Tässä jaksossa vieraillaan ampumaradalla tutustumassa practical-ammuntaan ja IPSC-ammunnan naisten maajoukkueen harjoitteluun. Jaksossa tutustutaan lajissa käytettäviin aseisiin ja varusteisiin, sekä keskustellaan practicalin syvimmästä olemuksesta. Juuso Pekkisen haastateltavina ovat joukkueen valmentaja ja moninkertainen lajin euroopanmestari Raine Peltokoski, sekä urheilija Saara Nyman.
Jaksossa kuulet myös, miten Keanu Reevesin haulikonlataus-taidot juontavat juurensa Suomeen.
Tässä erikoisjaksossa Juuso pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä myöskään sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen pienen tehtävän.
Jaksossa Juuso ja nimimerkki Kissa ajautuvat keskustelemaan melusta, ääniympäristöistä ja hiljaisuudesta. Ihminen voi koettaa teknologian avulla hallita sitä mitä kuulee, mutta olisiko tarkoituksenmukaisempaa pohtia miten omaan ääniympäristöönsä voi vaikuttaa? Sähköautot muuttavat ehkä kaupunkien keskustojen äänimaisemaa - minkälaisia ajatuksia polttomoottorin ääni tulevaisuudessa ehkä herättää?
Hiljaisuus on ihmiselle terveellistä, mutta sen kokemiseen vaikuttaa myös tulkinta ja hiljaisuuden syy. Kuolinvuoteen äärellä hiljaisuus on totaalista.
Juuso Pekkinen Freestyle on alunperin kesäsarja. Tämä kyseinen haastattelu jäi kesällä 2021 tekemättä, joten se äänitettiin myöhemmin syksyllä.
Pelintekijä Richard Hofmeier on kertonut kehitelleensä idean Cart Life -peliinsä työskennelleensä “huonoissa työpaikoissa”. Stephen Lavelle on tuottelias pelintekijä, joka on julkaissut ala-arvoisia peräaukon klikkailupelejä, sekä nerokkaan makkaranpaistosta kertovan puzzle-pelin. Nina Freemanin pelit ovat niin intiimejä, että pelaaja saattaa tuntea olonsa kiusalliseksi.
Alexandr Manzosin Kokeelliset pelit -teos luotaa nimensä mukaisesti pelimediumin rajoja koettelevia pelejä ja pelintekijöitä. Kokeelliset pelit paljastavat mm. sen, minkälainen potentiaali videopeleihin ilmaisuvälineenä liittyy. Toisaalta, myös valtavirtapeleissä voi olla elementtejä, jotka yleensä liitetään perinteiseen taiteeseen. Yhden tulkinnan mukaan esimerkiksi Spec Ops: The Line -räiskintäpeli kuvaa sitä miten aivottomien räiskintäpelien sankari syntyy.
Alexandr Manzos on Juuso Pekkisen haastateltavana.
Emmi “Elianora” Junkkarin tekemiä videopelimodeja on ladattu miljoonia kertoja. Junkkarin rakentamassa digitaalisessa saunassa ovat hengailleet sadattuhannet Skyrim-pelin pelaajat. Fallout 4 -pelin ydinsodan jälkeisissä raunioissa kulkee mahdollisesti miljoonia Elianoran vaatettamia pelihahmoja.
Juuso Pekkinen ja Emmi Junkkari keskustelevat jaksossa videopelien muokkaamiseen käytettävistä modeista, aiheeseen kytkeytyvästä kulttuurista, sekä siitä miksi “vaniljaversio” pelistä ei aina riitä. Elianora käyttää näkyvyyttään myös aktivismiin ja hänen Black Lives Matter -modinsa aiheutti taannoin pienimuotoisen kohun.
Elianoran lisäksi jaksossa fiittaa useampi fyysinen ja digitaalinen kissa.
Juuso Pekkinen ja estetiikan dosentti Kalle Puolakka keskustelevat jaksossa fiosofi John Deweyn ajattelusta. Mitä Dewey tuumaisi Facebookista, sopiiko tämän pragmatistin esteettinen teoria erityisen hyvin videopelien tarkasteluun ja miksi 1800-luvulla syntynyt filosofi nillitti taidemuseoista? Miten Darwinin evoluutioteoria ehkä vaikutti Deweyn ajatukseen kokemuksesta? Jaksossa käydään myös läpi sitä, mitä tarkoittaa se että nykyinen taidekäsitys on itse asiassa vain joitakin satoja vuosia vanha.
Kalle Puolakka on kirjoittanut kirjan John Deweyn estetiikka - Kokemus, luonto ja kulttuuri.
Suomalaisen Varjon syntyyn vaikutti perinteinen “tekisin itse paremman” -tilanne. Sittemmin yhtiö on tullut tunnetuksi huipputarkoista virtuaalilaseista, joita käyttävät mm. lentäjät, autosuunnittelijat ja astronautit. Yhtiön laite on myös mukana ensimmäisessä Euroopan lentoturvallisuusviraston hyväksymässä vr-koulutuslaitteessa. Nyt Varjo on alkanut valmistaa silmikkoa, joka mahdollisesti laajentaa asiakaskuntaa.
Varjon perustaja Urho Konttori keskustelee Juuso Pekkisen kanssa mm. metaversumista, jota on väitetty internetin seuraavaksi vaiheeksi. Miten Konttori kommentoi sitä, että metaversumin konseptia ajaa haastattelua tehdessä kohujen keskellä painiva Facebook?
Pankkiryöstössä silminnäkijän katse hakeutuu aseeseen, mutta oikeudessa pitäisi muistaa minkälainen hattu ryöstäjällä oli. Kokenutkin tuomari saattaa päätellä todistajan valehtelevan, vaikka hermostuneisuus liittyisikin jännittävään kuulemistilanteeseen. Oikeudenkäyntiavustajan tavoite ei ole kysymyksillä selvittää totuutta, vaan ajaa päämiehen etua.
Todistajankertomuksilla on iso merkitys oikeudessa. Silti kertomuksen virheettömyyteen ja sen tulkintaan liittyy monia epävarmuuksia. Jaksossa aihetta tutkinut Henna Marjosola avaa aihetta oikeus- ja todistajanpsykologian näkökulmasta. Jaksossa Juuso Pekkinen kulkee todistajana läpi oikeudenkäyntiprosessin nähtyään kuvitteellisen pankkiryöstön.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Juuso Pekkinen vieraili KoneAgria-messuilla tutustumassa siihen, miten uutta teknologiaa hyödynnetään maataloudessa nyt ja tulevaisuudessa. Miten robotti koulutetaan poimimaan mansikoita ja miksi nautoja kuvataan lämpökameralla? Jo nyt työkoneet ja satelliitit tuottavat dataa viljelijän avuksi, mutta oma haasteensa on tiedon jalostaminen. Tässä yhdeksi ratkaisuksi nousee tekoäly. Messuilla esiintyvien asiantuntijoiden lisäksi ääneen pääsevät messuvieraat. Uuden teknologian lisäksi keskustelua herättää ilmastonmuutos.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Syyskuussa moni hieraisi silmiään nähdessään pohjoisen Suomen taivaalla kummallisen näyn. 33 kilometrin korkeuteen noussut poikkeuksellisen suuri tutkimuspallo hehkui kirkkaana vielä auringonlaskun jälkeenkin. Kansainvälisessä projektissa stratosfääriin vietiin myös suomalaisten tutkijoiden instrumentti.
Juuso Pekkinen haastattelee jaksossa projektissa mukana olleita suomalaistutkijoita. Jaksossa pääsevät ääneen Esa Turunen ja Alexandros Binios. Itse tutkimuspallon ja siihen suoraan liittyvän tutkimuksen lisäksi keskustelussa puhutaan revontulista, sekä siitä miksi on tärkeää ymmärtää ilmakehän pienimpiäkin ilmiöitä.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Suomalaista transhistoriaa on nimitetty “näkymättömyyden historiaksi”. Tietoa sukupuolen moninaisuuden historiasta kyllä löytyy, mutta sen on hajallaan ja varsinkin 1900-luvun alkupään historia jäsentyy usein välillisesti: sukupuolinormeista poikkeavien yksilöiden tarinat täytyy kaivaa esimerkiksi lääkärinlausunnoista ja oikeuden pöytäkirjoista.
Turun yliopiston mediatutkija Heidi Kurvinen on vetänyt kurssia trans- ja muunsukupuolisuuden historiasta Suomessa. Kurvinen avaa jaksossa yleiskuvaa aiheesta, sekä mm. sitä miten transsukupuoliset ovat olleet esillä lehdissä eri aikakausina.
Jean Lukkarinen on tehnyt gradun mm. transvestiittien kokemuksista Suomessa. Lukkarinen on tutkielmaa varten haastatellut ihmisiä, sekä tutkinut alunperin transvestiittien ja heidän puolisoidensa tueksi perustetun Dreamwear Clubin jäsenlehteä.
Juuso Pekkinen haastattelee.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Folkloristiikka pääsee laajempaan julkisuuteen lähinnä juhlapäivinä, jolloin toimittajat soittelevat päivystävälle folkloristille kysyäkseen “vitun vihoista”. Mutta minkälaista on esimerkiksi se kognitiotieteestä ammentava tutkimus, jota folkloristi ehkä tekee muina päivinä?
Tässä jaksossa yritetään ymmärtää magiaa ja ritualistoitunutta käyttäytymistä. Juuso Pekkisen haastateltavana on väitöskirjatutkija Siria Kohonen, joka on perehtynyt mm. suomalaiseen kansanparannusperinteeseen. Kohonen lähestyy kansanparannusta, magiaa ja ritualisoitunutta käyttäytymistä kognitiotieteen näkökulmasta.
Spoiler alert: jaksossa ei kuulla tulipalloloitsuja. Maininnan saavat kuitenkin mm. Hitlerin villapaita -koe, sekä huomiot siitä miten tämän päivän ihmisen arkinen käyttäytyminen liittyy mahdollisesti kansanparannuskikoista kertovaan historialliseen aineistoon.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Jokainen tietää tarinan: henkilö kokeili kannabista ja joutui psykoosiin. Välillä tapausta käytetään varoittavana esimerkkinä osana päihdepolitiikasta käytävää keskustelua, joskus sillä valistetaan ja toisinaan stoorilla sanoitetaan huumeisiin liittyvää huolta. Mutta ovatko päihdekäyttöön ja psykoosiin liittyvät syy-seuraussuhteet näin yksinkertaisia?
Turun yliopiston Solja Niemelä tutkii psykoosia sairastavien ihmisten päihteidenkäyttöä, päihteitä psykoosisairauksien riskitekijänä ja päihdepsykooseja.Tässä jaksossa Solja Niemelä avaa Juuso Pekkisen haastateltavana asiaan liittyviä moninaisia näkökulmia.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Milloin yrityksen ja valtion välinen raja hämärtyy? Ovatko kauppakomppaniat historiallinen vastine scifi-kirjailija William Gibsonin maalailemille tulevaisuuden megakorporaatioille? Ja onko valtio vain yhteisö muiden ihmisyhteisöjen joukossa?
Tässä jaksossa valtiota tarkastellaan antropologin silmin! Juuso Pekkisen haastateltavina ovat tutkijat Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius. Tammisto ja Wilenius ovat toimittaneet teoksen Valtion antropologiaa.
Jaksossa keskustellaan myös siitä, minkälaisia hallinnan työkaluja löytyy valtion (ja miksei yritystenkin) työkalupakista. Lisäksi pohditaan, miksi antropologin työhön ehkä liitetään mielikuva eräänlaisesta Indiana Jones -henkisestä tutkijasta.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Miten erilaisia järjestelmiä koulutetaan tunnistamaan vihapuhetta? Ja miten edes määritellä mitä vihapuheella tarkoitetaan?
Juuso Pekkinen paneutuu kieliteknologian mahdollisuuksiin jäsentää automaattisesti ihmisten tuottamaa sisältöä. Eräs sovellusalue aiheeseen liittyen on loukkaavan tai uhkaavan sisällön tunnistaminen.
Jaksossa pääsee ääneen Aalto-yliopiston Tommi Gröndahl, joka väitöskirjassaan on tutkinut johtavia kieliteknologiamentelmiä kielen luokittelun, automaattisen tuottamisen ja merkityssisältöjen käsittelyn näkökulmasta. Helsingin yliopiston Salla-Maaria Laaksonen avaa jaksossa tutkimustuloksia liittyen projektiin, jossa seulottiin poliitikkojen someviestejä vihapuheen varalta. Miten tutkijat tässä projektissa lähestyivät kysymystä siitä, miten vihapuhe tulisi määritellä?
Kohtaamisia syvässä päässä.
Miksei OnlyFans-sivuston (sittemmin peruutetussa) päätöksessä kieltää pornosisältö ollut mitään uutta? Mitä luottokorttiyhtiöiden päätös lakata palvelemasta pornosivusto Pornhubia paljastaa verkon portinvartijoista? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Facebookin moderointipolitiikan taustamateriaalina on käytetty Vicroria´s Secret -alusvaateyhtiön materiaalia?
Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen esittää, että alustojen pyrkimykset säädellä hyväksyttyä ja ei-hyväksyttyä seksuaalisuutta ja alastomuutta loukkaavat ihmisoikeuksia. Uudessa kirjassaan Paasonen taas argumentoi, että vakiintuneet tavat kritisoida verkkoa ja sen palveluita eivät tee oikeutta sille, miten merkittäviä palvelut ovat tavallisen arjen näkökulmasta.
Juuso Pekkinen haastattelee.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Applen päätös alkaa skannata käyttäjien laitteita lapsen etuun vedoten on nostanut pintaan eräänlaisen klassikkoaiheen: onko ok valvoa ihmisten laitteita siltä varalta, että joltain löytyy muistista tai pilvipalvelusta laitonta kuvamateriaalia?
Lasten seksuaalista väkivaltaa todistavan materiaalin (eli ns. CSAM -materiaali) leviäminen on valtava ongelma. Mutta yksityisyysasiantuntijat varoittavat siitä, että tekniset kompromissit - joita valvonta tietyissä tilanteissa edellyttäisi - vaarantavat potentiaalisesti laitteita käyttävien ihmisten yksityisyyden. Viranomaiset eivät esimerkiksi voi valvoa päästä päähän -salattua viestiliikennettä, mikäli järjestelmiin ei ole rakennettu niin sanottuja takaportteja.
Keskustelu aiheesta on usein polarisoitunutta, mutta onko erilaisten ihmisoikeuksien välillä käytävä vääntö aina nollasummapeliä?
Juuso Pekkisen haastateltavina ovat Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen, sekä kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n Tapani Tarvainen.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Miksi enkeleitä on oltava olemassa? Miten enkelioppi ehkä muistuttaa tämän päivän tekoälykeskustelua? Täytyykö enkeleiden käydä vessassa?
1200-lukua voidaan pitää enkeliopin eli angelologian kulta-aikana. Enkeleiden ympärillä käytävän filosofisen keskustelun yhtenä johtohahmona toimi teologi Tuomas “Enkelitohtori” Akvinolainen. Skolastikkojen enkelioppia on myöhempinä aikoina kritisoitu turhaksi pyörittelyksi; klassinen enkeliopin parodia on kysymys siitä, kuinka monta enkeliä mahtuu nuppineulan päähän.
Systemaattisen teologian emeritusprofessori Reijo Työrinojan mukaan keskiajan filosofien keskustelu enkeleistä muistuttaa tietyiltä osin sitä keskustelua, jota tänä päivänä käydään tekoälystä. Työrinoja on suomentanut Akvinolaisen enkeleitä käsitteleviä tekstejä, sekä kirjoittanut niihin selitykset teokseen Enkelit ja filosofia.
Työrinojaa haastattelee Juuso Pekkinen. Jakso avaa ohjelmasarjan syyskauden 2021.
Kohtaamisia syvässä päässä.
Tässä kesäsarjassa Juuso Pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä oikeastaan sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen luettavaksi, katsottavaksi, kuunneltavaksi tai koettavaksi jotain, joka ehkä antaa suuntaa tulevalle.
Tämänkertaisen jakson taustamateriaaliksi Juusolle on annettu kaksi fyysistä ja leikillistä tehtävää. Tehtäviä tehdessään hän havainnoi itsestään, että kävelee leveästi kuin vanhojen elokuvien samurait. Kiireessä Juuso todennäköisesti kulkee Yleisradion käytävillä pää edellä, koska haluaa olla fiksu.
Juuson vieras Bunny T löytyi kidutusleiriltä. Hän on pieni, lyhyt, pohjoisesta ja joskus kovaääninen. Hänen asiakkaitaan ovat kaikki kaksiviikkoisesta lapsesta 104-vuotiaaseen ikäihmiseen ja yritysjohtajista kaupan kassoihin.
Download from Google Play
Download from App Store
United States
å0