Globaalikasvatusta

Globaalikasvatusta-podcastsarjan uusimmassa jaksossa rauhankasvattaja Hanna Niittymäki keskustelee elämäkeskeisyydestä ja aktivismista Helsingin yliopiston kestävyystutkija Pihla Soinnunmaan ja FEE Suomen koulutussuunnittelija Paula Aholan kanssa. Keskustelussa etsitään vastauksia mm. kysymykseen mitä kasvattajat voisivat oppia nuorilta aktivisteilta. Jakso on tuotettu osana Transformer 2030 - kestävyysosaajat -hanketta. Hanketta koordinoi Fingo ja rahoittaa Opetushallitus.

Globaalikasvatusta podcast-sarjan uudessa jaksossa rauhankasvattaja Hanna Niittymäki keskustelee ihmisyydestä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Sonja Helkalan sekä Suomen Amnestyn ihmisoikeuskasvatuksen asiantuntija Emma Åmanin kanssa. Jaksossa pohditaan ihmisiksi elämistä, ihmisten välisyyttä sekä koulun ja kasvattajien roolia sosiaalisen kestävyyden edistäjinä.

Mitä on myötätunto ja miten se eroaa empatiasta? Onko empatia aina hyväksi ja välttämätöntä? Hanna Niittymäki Rauhankasvatusneuvolasta kertoo lisää. Fingon Globaalikasvatusta-podcastin jakso on tuotettu osana Globaalikasvatuksen verkkokurssia.

Mistä puhutaan, kun puhutaan kehityksestä tai esimerkiksi rikkaudesta? Mihin käyttämämme termit pohjautuvat? Fingolla työskennellyt Reija Mikkola kertoo Globaalikasvatusta-podcastin yhdeksännessä jaksossa sanoista ja mittareista, joilla kuvaamme maailmaa, kehitystä ja hyvinvointia ja niihin liittyvistä vääristyneistä käsityksistä. Haluatko oppia lisää globaalikasvatuksesta? Tutustu Fingon Globaalikasvatuksen verkkokurssiin.

Pahuus ja hyvyys, osattomuus ja osallisuus. Miksi ihmiskunta ei osaa puhaltaa yhteen hiileen? Millaisin keinoin ammattikasvattajat voisivat purkaa vastakkainasettelua? Globaalikasvatusta-podcastissa rauhankasvattaja Hanna Niittymäki Rauhankasvatusneuvolasta keskustelee tutkija Emma Kurenlahden ja tutkija Karim Maïchen kanssa maailman keinotekoisesta jakautumisesta länsimaihin ja ei-länsimaihin.

Sukupuoli määritellään länsimaissa syntymähetkellä, mutta maailmasta löytyy esimerkkejä myös toisenlaisista käytännöistä. Globaalikasvatusta-podcastissa lääkäri ja kestävyystutkija Jaana Laisi keskustelee Setan koulutusasiantuntija Marita Karvisen kanssa sukupuolen moninaisuudesta ja siitä, miten erilaiset sukupuoli-identiteetit tulisi huomioida kasvatuksessa. Keskustelussa puretaan binääristä sukupuolen käsitettä esimerkeillä toisista kulttuureista ja pohditaan, miten voidaan edistää hyvinvointia tukevaa vuorovaikutusta ja kohtaamista erilaisten ihmisten välillä ja kasvatustilanteissa.

Kahtiajako on yleistä erityisesti länsimaisessa kulttuurissa, mutta se voi kaventaa ajatteluamme. Ihminen on osa luontoa eikä sen vastakohta. Myös keho ja mieli toimivat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Globaalikasvatusta-podcastin kuudennessa jaksossa lääkäri ja ympäristötieteilijä Jaana Laisi keskustelee ympäristö- ja kestävyystieteilijä Leena Heleniuksen kanssa ihmisen ja luonnon välisestä vastakkainasettelusta ja siitä, miten se on vaikuttanut ajatteluumme myös ympäristö- ja kestävyyskysymyksissä. Jakso tuotettiin osana Fingon Transformer 2030 – Tulevaisuuden -tekijät hanketta, jota rahoitti Opetushallitus. Tutustu myös hankkeesta tehtyyn verkkokurssiin.

Kestävä tulevaisuus ja käsityksemme pahuudesta kulkevat käsi kädessä. Pitäisikö ihmisten pahoista teoista syyttää yksilöä vai yhteiskuntaa? Voiko toisen paha olla toisen hyvä? Globaalikasvatusta-podcastin viidennessä jaksossa väitöskirjatutkija Emma Kurenlahti ja ympäristö- ja kestävyystieteilijä Leena Helenius keskustelevat siitä, miten pahuutta pitäisi ymmärtää ja käsitellä kasvatuksessa ja millainen pahuuskäsitys edistäisi kestävää tulevaisuutta. Jakso tuotettiin osana Fingon Transformer 2030 – Tulevaisuuden -tekijät hanketta, jota rahoitti Opetushallitus. Tutustu myös hankkeesta tehtyyn Transformer 2030 - Tulevaisuuden tekijät -verkkokurssiin.

Tulevaisuus ei ole ennalta määrättyä, vaan siihen voi ja tulee aktiivisesti vaikuttaa. Mutta miten lähteä luomaan parempaa tulevaisuutta? Mitä tulevaisuuteen vaikuttaminen vaatii? Mitä kasvattaja voi tehdä? Globaalikasvatusta-podcastin neljännessä jaksossa puhutaan tulevaisuudesta ja siihen vaikuttamisesta. Toimittaja Alice Jäsken kanssa keskustelemassa kaksi nuorta aktivistia, Nanna Pulkkinen ja Shilan Moulani, sekä Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää. Rohkeasti kokeilemaan ja kuvittelemaan tulevaisuuksia, täältä konkreettisia vinkkejä: Globaalikasvatuksen vinkkipankki https://globaalikasvatus.fi/vinkit/ Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -verkkokurssi https://fingo.fi/palvelut/koulutus/verkkokurssit/transformer-2030-verkkokurssi/ Tulevaisuuskoulu https://www.nuori.fi/toiminta/tulevaisuuskoulu/

Maailman kriisit ja epäoikeudenmukaisuudet aiheuttavat meissä usein monenlaisia tunteita, kuten vihaa, pettymystä ja surua. Kuitenkin myös nämä, usein negatiivisiksi kutsutut tunteet voivat viedä eteenpäin positiivista yhteiskunnallista muutosta. Tunteet ovatkin äärimmäisen tärkeä osa globaalikasvatuksen oppimisen prosessia. Globaalikasvatusta-podcastin kolmannessa jaksossa Alice Jäsken kanssa keskustelevat Rauhanliiton globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen sekä globaalikasvatusta ja myötätuntokulttuuria tutkiva Oulun yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miten myötätunto eroaa säälistä ja miten sen avulla voidaan paneutua yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin ja kokea halua vaikuttaa. Jaksossa mainitut vinkit kasvattajille löydät seuraavista linkeistä: Lempäälän lukion Ilmastosoturit: http://vps.virtuaalikoulu.org/ilmastosoturit/?fbclid=IwAR23wzh2nzo2rNzcX50eBOq6rFfn1nA07uKjDB8rY8VnbychuchP2DrUXZ4 Toivoa ja toimintaa -materiaalit: https://toivoajatoimintaa.fi/

Voiko stereotypioita murtaa lukemalla kirjoja? Miten käsitellä normeja ja eriarvoisuuksia opetuksessa? Mitä väliä on sillä, kuka tietomme tuottaa ja millaisten linssien läpi itse tarkastelemme maailmaa? Globaalikasvatusta-podcastin toisessa jaksossa keskustellaan siitä, kuinka normeja ja eriarvoisuuksia voi purkaa ja etuoikeuksia tunnistaa esimerkiksi kasvatuksen, viestinnän ja kirjallisuuden keinoin. Juontaja Alicen Jäsken vieraina ovat POC-lukupiirin toinen sisällöntuottaja Téri Zambrano ja Plan International Suomen globaalikasvatuksen asiantuntija Leena Honkasalo. Jaksossa kuullaan myös kokemuksia tasa-arvotyöstä journalismin parissa toimittaja Avasna Pandeyltä Viestintä ja kehitys -säätiön yhteistyöhankkeesta Nepalista. Jakson lopussa mainitut konkreettiset vinkit kasvattajille löydät seuraavista linkeistä: Maailmankoulun kirjavinkit: https://maailmankoulu.fi/kirjallisuus/ Oppimateriaalit ajan tasalle -muistilista: https://fingo.fi/julkaisut/oppimateriaalit-ajantasalle/   RARE media: Kenen tietoo: https://raremedia.fi/kenentietoo/

Globaalikasvatus luo ymmärrystä siitä, miten jokainen meistä on kytköksissä maailmaan ja sen ilmiöihin ja kuinka niihin voi vaikuttaa. Se kannustaa vastuulliseen maailmankansalaisuuteen ja on keskeinen keino edistää esimerkiksi globaalia oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Se luo myös uskoa tulevaisuuteen sekä antaa toivoa ja työkaluja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Maailman tapahtumat voivat olla isoja, vaikeasti ymmärrettäviä ja jopa pelottavia, mutta globaalikasvatus tarjoaa välineitä niiden käsittelyyn eri-ikäisten oppijoiden kanssa. Globaalikasvatusta-podcastin avausjaksossa toimittaja, kasvatustieteilijä ja antirasismiaktivisti Alice Jäske ja Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz keskustelevat siitä, mitä globaalikasvatus oikeastaan on, kenelle sitä voidaan suunnata ja miten toteuttaa sitä käytännössä. Jaksossa otetaan myös puhelinyhteys Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professoriin, Elina Lehtomäkeen. Konkreettisena vinkkinä kasvattajille mainitaan jakson lopussa globaalikasvatus.fi sivustolta löytyvä järjestöjen tuottama vinkkipankki: https://globaalikasvatus.fi/vinkit/