Wallah, veli, kieli on aina muutoksessa, eikä suomi ole poikkeus. Tämän jakson myötä paiskaamme roskikseen normin siitä, että joka iikka oppii, rakastuu ja työskentelee yhdellä kielellä kehdosta hautaan. Totuus on monikielisempi. Mutta miten monikielisyys ja maahamuutto vaikuttavat suomen kieleen ja sen kehitykseen? Suomea lapsena oppinut koomikko Mebe kertoo kokemuksella, mikä ihmetytti kieltä opiskellessa. Suomalaiset ovat myös itse maahanmuuttajia ja vieneet kielen mukanaan maailmalle. Mitä kielimuotoja siitä syntyi?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Siirtolaisuusinstituutin arkisto

Kainun institutti / Kvensk institutt: Kainulaiset eli kväänit

Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla

• Andersson, Paula ja Kangassalo, Raija: Suomi ja meänkieli Ruotsissa


• Tervala-Pirskanen, Johanna: Mariskoja, klaaraa, paellaa ja sangriaa - espanjansuomen pöytä on katettu 

Helsingin Sanomat: 

• Maailmankieli suomi


• Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – tunnistatko, mitä naapurisi puhuu?

Yle: 

• Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen


• Tänään on kveenien kansallispäivä


• Tiedätkö, mitä ovat kläppi, maapruuki ja fiskus? Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin

Kielikello: 

• Saisinko puhua suomea?


• Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta


• Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä

Harri Sinkko, erikoistutkija / Helsingin kaupunki

Koneen säätiö: Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia

Humboldt-Universität zu Berlin: Linguistic innovation in Kiezdeutsch

Tilastokeskus: 

• Ulkomaalaistaustaiset


• Muuttoliike

Virtaranta, Pertti: Amerikansuomen sanakirja