Keskeneräiset äidit

Tämä jakso jatkaa kahden aiemman jakson teemaa: tarpeet ja rajat. Tällä kertaa päästämme teidät kuuntelijat ääneen: Onko omien tarpeiden tunnistaminen helppoa? Entä miltä tuntuu kertoa niistä muille? Onko rajojen asettaminen aikuisten välisissä suhteissa sujuvaa? Mitä tunteita se herättää? On vääjäämätön osa vanhemmuutta - etenkin lasten ollessa pieniä - että omiin tarpeisiin voi vastata usein vasta viiveellä, toisinaan hyvinkin pitkällä sellaisella. Ympäröivät olosuhteet ja realiteetit eivät yksinkertaisesti aina mahdollista sitä, että itsestään voisi pitää huolta optimaalisesti. Samalla on tärkeä tunnistaa, milloin omien tarpeiden sivuuttaminen ja ohittaminen on jatkuvaa, jolloin se voi alkaa kostautua, paitsi itselle, myös ympärillä oleville. Siis juuri heille, joiden parasta usein tavoittelee sivuuttaessaan itsensä. Yhtälailla voi vaatia harjoittelua ja itsetutkiskelua, että alkaa ylipäänsä tunnistaa omia tunteita, tarpeita ja toiveita. Mitä sinä itse oikeastaan tarvitset ja haluat? Tarve miellyttää muita ja pelko pettymyksen tuottamisesta voi saada rajojen asettamisen tuntumaan riskiltä. Mitä seuraa, jos sanonkin ei? Miten muut reagoivat? Entä miten näen itse itseni? Jakson lopussa Petra vinkkaa muutamia yksinkertaisia keinoja sanoa ei ja asettaa oma raja, jotta voi elää omien arvojen ja tarpeiden mukaisesti. Tervetuloa mukaan! Tuhannet kiitokset jokaiselle jakson tekemiseen osallistuneelle yli 200 kuuntelijalle. Olette kultaa!

Loma + parisuhde = uhka vai mahdollisuus? Tässä jaksossa pysähdymme juttelemaan loma-ajasta lapsiperheessä parisuhdeperspektiivistä. Jakson suolana toimivat yli 200 kuuntelijamme antamat vastaukset liittyen tähän aiheeseen! Millaisia sudenkuoppia kuuntelijat ovat kokeneet parisuhteessa loma-aikana? Entä mitä loma parhaimmillaan antaa? Mitä kuuntelijat toivoisivat parisuhteessa eniten juuri nyt? Tervetuloa tämän kevätkauden viimeisen jakson pariin! :) Lähteet: Hanna Ranssi-Matikainen Anna-lehdessä https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/parisuhdetohtorilla-on-ykkosvinkki-jolla-loma-ei-lahde-heti-kehkeytymaan-eron-partaalle

Mitä ajatuksia sana rajat sinussa herättää? Ovatko rajat rajoittavia kahleita vai tuovatko rajat kenties vapautta ja hyvinvointia? Kokemus omista rajoista alkaa muodostua jo varhaisessa vaiheessa elämässä, kun vauva on suhteessa ensisijaisiin hoivaajiinsa, ja myöhemmin elämässä erilaiset elämänkokemukset ja ihmissuhteet vaikuttavat kykyyn hahmottaa omia ja toisten rajoja. Vanhemmuus nostaa rajat aivan uudella tavalla tapetille. Saako äidille tulla mitta täyteen ja raja vastaan vai venyykö ja vanuuko ihanteellinen vanhempi loputtomiin? Vanhemman ja vauvan symbioottisen alkuvaiheen jälkeen vanhempi usein etsii omia ja lastensa rajoja. Voidakseen tukea lapsensa kasvua itsenäiseksi yksilöksi on hahmotettava lapsen erillisyys. Tämä monenlaisia vaiheita sisältävä prosessi antaa mahdollisuuksia oppia tunnistamaan ja tunnustamaan omia rajojaan paremmin ja tarkemmin. Vanhemmuuden myötä myös parisuhde ja muut ihmissuhteet mullistuvat monella tavalla, ja niihinkin rajat liittyvät oleellisella tavalla. Lopuksi jaksossa pohditaan myös aikaa. Aika on merkittävä, jokaisen elämään liittyvää resurssi, jonka rajallisuuden ja rajojen hahmottaminen on oleellista, jotta voi elää merkityksellistä elämää omien arvojensa mukaisesti. Tervetuloa kuuntelemaan rönsyilevää keskustelua rajoista. Aika- ja aiherajoja tuli venytettyä, mutta salittakoon se.

Saako äiti olla tarvitseva? Miten vanhemmuus muuttaa käsitys ja kokemusta omista tarpeista? Miten omista tarpeista huolehtiminen - tai niiden laiminlyönti - heijastuu perheeseen? Tässä jaksossa käsittelemme tarpeiden tunnistamista, tunnustamista ja täyttämistä lapsiperhe-elämän täydessä elämänvaiheessa. Vauvan syntyminen perheeseen nostaa tarpeet tapetille ennennäkemättömällä tavalla. Lapsen tarpeista huolehditaan ensisijaisesti, omat tarpeet jäävät herkästi taka-alalle ja parisuhteessa tarpeet ja niiden täyttäminen (tai täyttymättä jääminen) nousee herkästi kiistakapulaksi. Petra kertoo omaa kasvupolkuaan muiden miellyttämisestä omien tarpeiden tunnistamiseen ja niistä vastuun ottamiseen. Säde jakaa, miten ajatteli lähtökohtaisesti jakson aiheen olevan helppo, mutta saikin havahtua, ettei asia olekaan niin halki-poikki-pinoon yksinkertainen. Kutsumme sinut mukaan hengähtämään ja oivaltamaan juuri sellaisena kuin olet. Lähteet: Kannateltu - vanhemmuuskurssin sisällöt Martin & Saariranta. 2020. Mielelläni kehossani, kohti hyväksyvää suhdetta itseen. Tunne-tarve-harjoitus, inspiraationa toiminut Hidasta elämää jakama Human Vision oy -tunteet ja tarpeet -kaavio, saatavilla: https://hidastaelamaa.fi/2015/06/kuinka-olisin-itselleni-riittava-ja-hieman-taydellisempi/tunteet-ja-tarpeet-kaavio/

Tuplaperfektionismi: Täydellisyyden tavoittelua vai vääränlaisuuden välttelyä? Suomalaiset vanhemmat ovat maailman uupuneimpia. Tutkimuksen mukaan yksi altistava tekijä on tuplaperfektionismi, jolloin vanhempi kokee sekä sisäistä että ulkoista painetta suoriutua tietyllä tavalla. Tässä jaksossa keskustelemme tuplaperfektionismista. Miten intensiivinen vanhemmuus ruokkii sitä? Miten jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto vaikuttaa vanhemmuuteen? Onko suorittamisessa kyse pyrkimyksestä paremmuuteen vai vääränlaisena olemisen välttely? Säde kertoo havainnoistaan suomalaisten ja kanadalaisten vanhempien välillä. Petra puolestaan pohtii, miten intensiivinen vanhemmuus voi sabotoida sitä, mikä vanhemmalle lopulta on tärkeintä. Tervetuloa hengähtämään hetki kanssamme. Lähteet: 42 maan vertailututkimus paljasti: yksilökeskeinen kulttuuri altistaa vanhempia uupumukselle – Suomessa seitsemänneksi uupuneimmat vanhemmat. Yle-uutiset. 18.12.2020. Terävä, H. "En enää vain jaksa", ajatteli 28-vuotias Katri Ranta – vanhempien uupumus lisääntyy, mutta avunsaanti vaihtelee eri puolilla Suomea. Yle-uutiset. 31.1.2022. Hinkula, E. Tekikö some vanhempien elämästä vaikeampaa? Tietyssä mielessä kyllä, sanoo asiantuntija. HS. 12.9. 2022. Mattila, R. Pietikäinen, A. 2019. Joustava mieli Vapaudu stressin uupumuksen ja masennuksen ylivallasta

Keskeneräiset äidit podcast on täällä taas! Melko pitkäksi venähtäneen kevättauon jälkeen Säde ja Petra palasivat studioon. Äänittämisrutiinit olivat vähän ruosteiset, mutta juttua riitti, kuten aina. Tuoreimmassa jaksossa vaihdetaan kuulumisia pitkästä aikaa ja pohditaan podcastia: Miksi tauko kesti näin kauan? Entä mikä podcastin tarkoitus on alkujaan ollut ja miltä sen tulevaisuus näyttää? Mikä ylipäänsä on Keskeneräiset äidit podcast? Uuden vuoden kynnyksellä Petra ja Säde pysähtyivät pohtimaan myös tämän vuodenajan merkitystä oman elämänsä tavoitteiden kirkastamisen suhteen. Jakson lopussa saattekin kuulla, mitkä sanat naiset valitsivat vuoden sanoiksi. Tervetuloa mukaan lämminhenkiseen juttelutuokioon kanssamme pitkän, pitkän tauon jälkeen!

Itsestä huolehtimisen mahdollisuudet ja motiivit voivat muuttua suurestikin äidiksi tullessa. Aikaa on selvästi vähemmän, ja toisaalta fyysisiä ja psyykkisiä haasteita on uudella tavalla. Itsestä huolehtiminen voi olla haastavaa, mutta sen hyvät vaikutukset voi ehkä huomata selvemmin. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan vastikään väitellyttä lääketieteen tohtoria Säde Stenlundia! Säde puhuu meille väitöskirjaansa perustuen itsestä huolehtimisesta ja terveydestä. Miten terveys määritellään? Onko se pelkkää sairauden puuttumista vai jotakin muuta? Miten sateenkaari voi toimia hyvänä symbolina, kun pohtii itsestä huolen pitämistä? Mikä ero on sillä, että tekee asioita, jotka tekevät itselleen hyvää versus tekee asioita, jotka tekevät itsestä “hyvän”? Jos Säde kiteyttäisi koko jakson yhteen oivallukseen tai ohjeeseeseen, se olisi: “Välitä itsestäsi.”

Juuri kun olimme vihdoin palaamassa “normaaliin” koronan hellittäessä otettaan maailmasta, tapahtui jotain odottamatonta Venäjän aloittaessa sodan Ukrainassa. Tämä aihe on koskettanut ja kauhistuttanut koko maailmaa lähiviikkoina. Muutos on tämän kauden teema, joten kuuntelijan toiveesta tartuimme tähän ajankohtaiseen teemaan tässä jaksossa. Jaamme keskeneräisiä ajatuksiamme vertaisäiteinä. Juttelemme tunteistamme ja ajatuksistamme tämän uuden kriisin äärellä: Miten se yllätti, miltä se äitinä tuntuu, miten itsestä voi pitää kaiken keskellä huolta. Pohdimme, millä tavalla lähiviikkoina on osittain elänyt samoja tunteita kuin pandemian alkaessa vuonna 2020. Sodan yksityiskohdista tai kärsimyksestä emme puhu - jokainen löytää tarkempaa tietoa monista uutislähteistä. Emme myöskään käsittele aihetta millään tapaa asiantuntijaperspektiivistä tai asiapitoisesti. Ymmärrämme, että osa tekee nyt tarpeellisia rajauksia oman hyvinvointinsa suhteen ja jättää tämän jakson kuuntelematta siksi. Rohkaisemme jokaista kuuntelemaan nyt erityisen herkällä korvalla omia tunteitaan ja tarpeitaan.

Suurimmalle osalle on tuttua äitiaivot-ilmiö, jolla viitataan aikaan lapsen saamisen jälkeen, kun äiti saattaa kärsiä mm. aivosumusta, muistamattomuudesta ja tarkkaamattomuudesta. Kyseessä ei suinkaan ole urbaanilegenda tai kätevä tekosyy univelkaiselle äidille, vaan ihan tutkitut muutokset synnyttäneen aivoissa. Äitiys siis muuttaa monia asioita äidin elämässä, jopa hänen aivonsa! Mutta onko äitiaivot pelkästään huono asia vai seuraako siitä jotain hyvääkin? Mitä ilmiön taustalla on, mikä sen syvempi tarkoitus äidille on? Säde jakaa meille uusimpia tutkimustuloksia. Jaksossa pohdimme myös muutosta laajemmin. Onko tässä ajassa jotenkin ihanteellista, että äitiys muuttaisi naisen elämää mahdollisimman vähän? Mitä hyötyä äitiydestä ja äitiyslomasta on työelämän kannalta? Muun muassa näitäkin aiheita pääsimme sivupoluilla pohtimaan. Olet lämpimästi tervetullut seuraamme oppimaan uutta, saamaan vertaistukea ja viihtymään! Lähteet: Pilyoung Et al.,2016. The maternal brain and its plasticity in humans. Hormones and Behavior. Martínez-García et al., 2021. Do pregnancy-induced brain changes reverse? The brain of a mother six years after parturition. Brain Sci. Pawluski et al., 2022. Less can be more: Fine tuning the maternal brain. Neurosci. Biobehav. Rev. Gupta, P.D., 2021. Neuropsychology of Expectant Mothers. J. Clin. Surg. Carolyn Keating, 2018: Baby on the Brain

Äitiys mullistaa monia ihmissuhteita, eikä ystävyys ole monenkaan kohdalla poikkeus. Näin on kokenut ylivoimainen enemmistö ystävyyskyselyymme vastanneista yli 350 kuuntelijastakin. Intensiivinen arki ja perhe-elämä vaatimuksineen asettaa melko uudenlaiset raamit, ehdot ja tarpeet ystävyyssuhteille. Ajan, jaksamisen ja ystävien löytäminen ei aina ole helppoa. Moni kokee yksinäisyyttä, ainakin ajoittain. Toisaalta äitiys voi tuoda elämään ihan uudenlaista ystävyyttä ja uusia ystäviäkin. Millä tavoin ystävyys muuttuu äitiyden myötä? Mikä estää näkemästä ystäviä? Voisiko elämään tulla lisää iloa, parisuhteeseen vapautta ja rentoutta, jos täyttäisimme ystävyyden tarpeitamme myös muualla? Tässä tavallista pidemmässä jaksossa pääsemme pohtimaan ystävyyttä yhdessä kuuntelijoidemme kanssa. Jaksossa on luvassa jälleen tykättyjä kuuntelijoiden jakamia kokemuksia. Tervetuloa mukaan!  Lähteet:  Ahokas, B. Kuka on sinun ystäväsi? & Elämän ruuhkavuosissa Kivisalo, H. Mistä tuntee ystävän? -runo Rotkirch, A. & Berg, V. Ystävät Suomalainen auttaminen -julkaisusarjassa. 2020. Sjöholm, E-L. Ollaanhan yhä ystäviä? Helsingin Sanomat. 2021.  Väräämäki, H. Ystävä ja perheenjäsen. Helsingin Sanomat. 2021. Buettner, D., Nelson, T., Veenhoven, R., 2020. Ways to Greater Happiness: A Delphi Study. J. Happiness Studies. Ystävyys-kysely Keskeneräiset äidit podcastin Instagramissa. Vastaajia 350+.

Keskeneräiset äidit podcast on täällä taas! Säde ja Petra palasivat studioon pitkän tauon jälkeen starttaamaan kauan odotetun 6. kauden. Paljon on muuttunut sitten edeltävän kauden, ja muutos onkin tämän jakson - ja koko tulevan kauden - kantava teema. Sanotaan, että mikään ei ole varmaa paitsi muutos. Muutos avaa mahdollisuuksia ja haastaa kasvuun, kehittymiseen, luopumiseen, vastaanottamiseen. Se voi viedä eteenpäin, mutta samalla se vie energiaa. Muutos kuljettaa pois mukavuusalueelta, tutuista kuvioista ja identiteeteistä. Tässä jaksossa pääset kuulemaan, miten elämä on alkanut Säteellä rullata toisella puolella maapalloa, ja miten Petra on siirtynyt työelämään uuteen rooliin. Muutosta makustellaan henkilökohtaisella ja vertaistuellisella tasolla sekä yleisemmin. Tervetuloa mukaan jälleen! Keitä kuppi kuumaa, lähde lenkille, valloita pyykkivuori seurassamme. Ihanaa, että olet! Jatkossa julkaisemme jakson joka toinen viikko. Tulemme jälleen pyytämään teiltä kuuntelijoilta ajatuksia ja kokemuksia tulevissa jaksoissa, joten pysykää kuulolla. Kiitos jo nyt! Kuuntele jakso Podplayssa, Spotifyssa tai Apple podcastissa.

Moni kokee jossain vaiheessa elämäänsä olevansa jollain tapaa erilainen kuin muut. Erilainen kuin sisarukset, vertaiset, luokkalaiset. Oman paikan löytäminen opiskelijayhteisössä, työpaikalla tai äitiporukoissa voi tuntua haastavalta. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja otetuksi osaksi yhteisöä. Koettu erilaisuus itsessä voi herättää monenlaisia tunteita - pelkoa, pettymystä, huonommuuden tunnetta, häpeää, jännitystä. Erityisen haavoittavaa on, jos on joutunut kokemaan syrjintää, kiusaamista tai ulkopuolisuutta. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan erilaisuuden karikoita ja kauneutta. Millaisissa tilanteissa olemme itse kokeneet olevamme erilaisia? Miten omanlaisuutensa voisi nähdä myönteisessä valossa? Haluamme vahvistaa erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä ja rohkaista jokaista löytämään ja hyväksymään omaa erityisyyttään. Tervetuloa kuuntelemaan tämän kauden viimeistä jaksoa!

Itsemyötätunto on noussut viime vuosina keskusteluun - eikä syyttä! Myötätuntoinen, armollinen ja lempeä asenne itseä kohtaan voi olla vastalääke sisäiselle vaativuudelle ja perfektionismille. Huono omatunto ja syyllisyys ovat usein puheissa ikään kuin erottamattomia osia äitiyttä. Näin tavallaan onkin: Niillä on tärkeä tehtävä ohjata meidän toimintaa lapsen edun mukaiseksi. Ongelmallista on, kun itsekriittisyys, häpeä, ankaruus tai perfektionismi alkavat haitata yhteyttä itseen ja lapseen. Silloin saatamme toimia tavoilla, jotka eivät ole meille tai muille hyväksi: suoritamme, käperrymme pois yhteydestä, koemme vaikeutta säädellä tunteitamme. Hyvän näkemisen sijaan löydämme virheet ja puutteet. Se on uuvuttavaa, lannistavaa ja vähentää koettua iloa ja tyytyväisyyttä. Tässä jaksossa juttelemme itsemyötätunnon merkityksestä ja mahdollisuuksista. Säde kertoo, miten terapia on ollut merkittävässä roolissa itsemyötunnon kehittämisessä. Petra kertoo, miten väsymys on hankaloittanut itsemyötätuntoa ja miksi itsemyötätunnon harjoittelussa on tärkeää kiinnittää mielen sisäisten ajatusten lisäksi huomiota myös kehon rauhoittamiseen. Ihanaa saada sinut seuraamme! Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista.

Onko nykyvanhemmuus monimutkaista, uuvuttavaa ja intensiivistä? Tutkijoiden mielestä kyllä, ainakin vanhemmuudesta käydyn julkisen keskustelun perusteella. Aikaa vievää, asiantuntijoihin tukeutuvaa ja lapsilähtöistä kasvatusta nimitetäänkin intensiiviseksi vanhemmuudeksi. Tässä jaksossa saamme vieraaksi Kelan erikoistutkijan Ella Sihvosen, joka vastaa kysymyksiimme intensiiviseen vanhemmuuteen liittyen. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Miten se eroaa aiempien sukupolvien vanhemmuudesta? Onko se sukupuolittunut ilmiö? Ja miten vanhemmuuden intensiteettiä voisi madaltaa? Tervetuloa lämpimään seuraamme viihtymään mielenkiintoisen aiheen parissa. Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista. Lisälukemista: Sihvonen, E. Intensiivisyyden vaatimus tekee vanhemmuudesta hektisen projektin. 2016. Saatavilla: https://www.perheyhteiskunta.fi/tag/intensiivinen-vanhemmuus/

Vanhemmuus voi mullistaa, haastaa, syventää ja parantaa elämää monella tavalla - myös seksuaalisuutta. Spontaaniudelle ei ehkä ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin aiemmin ja vähäiset voimavarat haastavat halun kokemista ja yhteyden ylläpitämistä itseen ja kumppaniin. Toisaalta raskaus, synnytys ja oma kypsyminen voivat toimia myös reitteinä seksuaalisen voiman ja syvemmän nautinnon löytämiseen. Suhde omaan kehoon voi monella tapaa eheytyä ja vahvistua ja oma itsevarmuus, rentous ja seksuaalisen nautinnon syvyys kasvaa. Haastavia vaiheita voi tulla, joihin osaa auttaa aika, toisiin ammattiapu tai muut apukeinot. Tervetuloa kuuntelemaan tätä jaksoa, jossa tuomme jälleen esiin teidän kuuntelijoiden kokemuksia seksielämän muutoksiin liittyen ja pohdimme myös seksin ja seksuaalisen nautinnon olemusta syvemmin. Lähteet: Elise Mäki. 27.8.2019. Perhekeskeisten seksielämä on usein parempaa kuin monella muulla, sanoo seksuaaliterapeutti – Suomalaiset kertoivat HS:lle pienistä teoista, jotka paransivat seksielämää Helsingin sanomat. Matti O. Huttunen. 23/2010. Seksi ja rakkaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2010;126(23):2705-14.

Äidiksi tulemisen pyörremyrskyssä elämä menee monella tavalla uusiksi ja eteen voi tulla yllättäviäkin asioita ja käänteitä - niin hyviä kuin haastavia. Joskus sisällä voi herätä kysymys, miksi ei kukaan kertonut? Tässä jaksossa pohdimme juurikin tätä kysymystä. Mitä asioita kuuntelijamme kokevat, että ei kerrottu etukäteen? Keskustelemme siitä, kehen tämä kysymys kohdistuu ja onko ylipäänsä mahdollista, että kaikista asioista voisi tietää etukäteen ja vaikka saisi tietoa, voisiko sitä kuitenkaan täysin ymmärtää? Jakson aikana Petra kertoo, miksi kokee Miksi kukaan ei kertonut? -kysymykseen liittyen ristiriitaisia tunteita ja Säteelle palautuu jakson tekemisen aikana mieleen tunteita äitiyden alkutaipaleelta. Mitä tunteita tämän kysymyksen alla voi olla? Keskustelemme myös siitä, voiko muun muassa somevaikuttajilta odottaa tietynlaista jakamista. Tervetuloa pohtimaan kanssamme tätä teemaa!

Voiko kaikkea kontrolloida? Ei tietenkään, mutta koetamme kuitenkin hallita ja kontrolloida asioita hyvin laajasti aina lasten käytöksestä kodin järjestykseen, puolison tavoista oman elämän suuntiin. Tässä jaksossa keskustelemme kontrollista ja siitä, millä tavoin se näyttäytyy äitiydessä. Miksi pyrimme kontrolloimaan ja milloin teemme sitä liikaa? Miten kontrolloinnin tarpeesta voi päästää irti? 🤷‍♀️ Äitiys mullistaa kokemustamme hallinnasta. Jo raskausaikana moni kokee jonkin asteista hallinnan menettämistä suhteessa kehoonsa, ja synnytys vaatii antautumista ja irti päästämistä. Osaan asioista voimme vaikuttaa, mutta liika kontrollointi voi myös kuormittaa kaikkia osapuolia turhaankin. Tietynlaisesta kontrolloinnista irti päästäminen voi antaa rentoutta ja armollisuutta elämää kohtaan. Se voi myös auttaa hyväksymään sekä itsensä, puolisonsa että lapset omana itsenään sen sijaan, että koettaisi työntää perheenjäsenet oman ajatuksensa mukaiseen muottiin. Löydät jakson tuttuun tapaan Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista.

Kun syntyy vauva, syntyy myös äiti. Täysin uudessa tilanteessa, synnytyksen jälkeisessä myllerryksessä ja mullistuksessa, nousee keskiöön vauvan ruokinta. Pienen, heiveröisen vastasyntyneen elämän ylläpitäminen on nyt vanhemman tärkein tehtävä. Osalla tämä tärkeä matka lähtee käyntiin haasteitta, mutta useilla siihen liittyy hankaluuksia, hapuilua, epätietoisuutta tai vaikeita päätöksiä. Jokainen alkuvaiheen tarina on omanlaisensa ja se muotoutuu päivä kerrallaan, yhdessä vauvaan tutustuen ja hänen kanssaan opetellen. Tässä jaksossa käsittelemme vauvan ruokintaa, joka on aiheena herkkä ja koskettaa monia syvältä. Tuomme esiin teidän kuuntelijoiden kertomia kielteisiä ja myönteisiä yllätyksiä liittyen imetykseen ja pohdimme myös korvikkeen ja imetyksen vastakkainasettelua. Olemme imetysmyönteisiä, mutta samalla haluamme kannustaa jokaista löytämään itselleen hyvän tavan ruokkia lastaan. Lapsen elämässä vaikuttaa moni tekijä, eivätkä päätökset vauvan ruokinnasta määritä meitä äiteinä. Tervetuloa kuuntelemaan jaksoa, joka oli meistä monella tapaa haastavakin äänittää! Lähde: Tuovi Hakulinen, Kirsi Otronen, Maria Kuronen. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. THL, Helsinki.

Miksi olen näin epäonnistunut ja huono? Kuulostaako tutulta ajatukselta? Ainakin meistä on joskus tuntunut tältä. Äitiys on aikamoinen taistelulaji, ja siinä voi korkeiden rimojen myötä tuntea itsensä alisuoriutujaksi. Kaikkien näiden tuntemusten takaa löytyy kuitenkin äiti, jolla on oma ainutlaatuinen persoonansa. Jokaisella meistä on heikkouksia, mutta ennen kaikkea myös vahvuuksia, joista voi saada iloa ja voimaa arkeen, ja jotka voivat olla avaimia omanlaisen äitiyden löytämiseen. Tässä jaksossa pohdimme vahvuuksia. Omien vahvuuksien tiedostaminen ja käyttäminen lisää tutkitusti hyvinvointia. Ne voivat olla hyvinvoinnin resurssi, joita tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa tiedostaa. Pohdimme jaksossa myös, miten vahvuuksilla voi olla myös kääntöpuolensa. Tämän tiedostaminen voi auttaa valjastamaan omat vahvuudet armollisella ja rakentavalla tavalla. Kukaan ei ole täydellinen, mutta meissä kaikissa on vahvuutemme ja upeat piirteemme. Tällä jaksolla haluamme innostaa sinua löytämään omasi! Lähteet: Testi: https://www.viacharacter.org 16 personalities -testi: https://www.16personalities.com/fi/persoonallisuustesti Niemiec, R.M., 2013. VIA Character Strengths: Research and Practice (The First 10 Years) BT - Well-Being and Cultures: Perspectives from Positive Psychology, in: Knoop, H.H., Delle Fave, A. (Eds.), . Springer Netherlands, Dordrecht, pp. 11–29. https://doi.org/10.1007/978-94-007-4611-4_2 Linley, A. (2008). Average to A+: Realising strengths in yourself and others . Coventry: CAPP Press. Seligman, M. E. P., Steen, T. A., Park, N., & Peterson, C. (2005). Positive psychology progress: Empirical validation of interventions. American Psychologist, 60 , 410–421. https://www.muistipuisto.fi/tietoa/tunnista-luonteen-vahvuudet/

Suomalaisvanhemmat ovat kansainvälisten vertailujen mukaan uupuneimpien vanhempien joukossa. Äitien uupumus on aihe, joka koskettaa monia, mutta se on yhä tänä päivänä jossain määrin tabu. Ihanneäitihän ei väsy, on kaikkivoipa, kyvykäs, jaksava. Tähän mielikuvaan ei kovin helposti mahdu inhimillisyys ja heikkous. Todellisuudessa moni kärsii: äitiyden paineet ovat suuret ja rakkaus lasta kohtaan ja halu onnistua vanhemmuudessa saa äidin sinnittelemään: yksin on pärjättävä. Pitkittyessään väsymys muuttuu uupumukseksi. Silloin väsymys ei enää väisty levollakaan, vanhemmuuden rooli alkaa tympiä, kokemus emotionaalisesta läheisyydestä lapsen kanssa kärsii ja olo vanhempana on riittämätön. Tässä jaksossa tuomme valoon tämän monia äitejä ja perheitä koskevan teemaan. Jaamme niin omia kokemuksiamme kuin päästämme teidät jälleen ääneen lukemalla koskettavia kertomuksianne uupumuksen syövereistä. Mistä äidit ovat tunnistaneet oman uupumuksensa? Mitkä asiat näyttävät tutkimuksen valossa vaikuttava äidin uupumiseen? Mitä voi tehdä, jos on havahtunut omaan uupumiseensa? Olet sydämellisesti tervetullut viettämään taas tovin seurassamme! Jos viihdyit jakson parissa, pyydämme, että harkitset sen jakamista ystävälle ja klikkaat ‘seuraa’ siellä, missä podcastia kuuntelet! Jaksossa käytetyt lähteet: -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. (2018). Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. -Terävä, H. (2019) Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. -Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle. (2020). STT-Info.