Lähi-itä NYT

ماذا يحدث للهواء داخل منازلنا عندما نطبخ ونتدفأ ونغلق النوافذ في فصل الشتاء؟ ولماذا يمكن أن يكون تلوّث الهواء داخل البيوت أخطر من التلوّث الخارجي؟ في أول حلقة باللغة العربية من بودكاست الشرق الاوسط الان ،  تستضيف صفا الخالدي الدكتور طارق حسين، المتخصص في فيزياء الغلاف الجوي، للحديث عن التلوّث الخفي داخل المنازل في الأردن. من خلال أبحاثه العلمية وتجربته بين الأردن وفنلندا، يشرح د. حسين كيف تؤثر الممارسات اليومية على جودة الهواء الداخلي، ولماذا تشكّل الجسيمات الدقيقة خطراً حقيقياً على الصحة، وما الخطوات البسيطة التي يمكن اتخاذها لتحسين الهواء الذي نتنفسه في بيوتنا. What happens to the air inside our homes when we cook, heat, and close our windows in winter? Why can indoor air be more polluted than the air outside, and what does this mean for our health? In this first Arabic-language episode of Lähi-itä NYT!, Safa Al-Khaldi, a research assistant at FIME talks to Dr. Tareq Hussein, an atmospheric physicist, who takes us inside Jordanian homes to unpack the hidden risks of indoor air pollution. Drawing on his research and personal journey between Jordan and Finland, Dr. Hussein explains how everyday activities shape air quality, why fine particles pose serious health risks, and what simple steps can improve the air we breathe at home. You can also listen to the episode on Spotify and Apple Podcasts. Find the transcribed version of the podcast here: Lähi-itä NYT 27. Picture: Interior of a cafe in the center of Amman. Matyas Rehak.

Turkin ja itäisen Välimeren alueen kansainvälisen politiikan asiantuntija Toni Alaranta on studiossa FIMEn asiamiehen Anu Leinosen kanssa puhumassa Kreikasta, Turkista ja jaetusta Kyproksesta. Jaksossa luodaan katsaus Kreikan ja Turkin suhteisiin ja Kyproksen suhteisiin Kreikan vapaussodasta 1820-luvulla modernin Turkin syntyyn, Kyproksen itsenäistymiseen ja 2020-luvun konflikteihin. Vuonna 1974 Turkki valtasi Kyproksen pohjoisosan, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1983. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Kyproksen kreikkalaisesta tasavallasta tuli EU-jäsen, jonka osaa Turkki siis miehittää. Millaiset historialliset kehityskulut johtivat näihin tapahtumiin? Kuinka todennäköiseltä Kyproksen yhdistäminen näyttää tällä hetkellä? Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 26 Artikkelikuva: Rajanylityspaikka Pohjois- ja Etelä-Kyproksen välillä Nikosiassa, Ledra-kadulla 19.3.2024. Kuva: NGCHIYUI.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä on studiossa Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija Jasmin Paanasen ja FIMEn asiamiehen Anu Leinosen kanssa keskustelemassa Syyriasta sisällissodan aikana ja jälkeen. Tiina tarkastelee omassa tutkimuksessaan sisällissodan aikaisia paikallishallintoja, erityisesti siviilien roolia niissä. Jaksossa käydään myös läpi Syyrian nykytilannetta joulukuun 2024 vallankumouksen jälkeen. Miten presidentti Al-Sharaan johtama uusi hallinto pärjää valtavassa urakassaan? Sen pitäisi saada koko maa hallintaansa, taata rauha ja turvallisuus, luoda valtiokoneisto, saada avustuksia ulkomailta, päästä eroon EU:n ja Yhdysvaltojen asettamista talouspakotteista ja saada talous kasvuun. Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 25 Artikkelikuva: Ihmiset juhlivat Bashar al-Assadin hallinnon kaatumista 10.1.2025. Kuva: Mohammad Bash.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolaa Israelin historiasta. Podcastissa käydään läpi Israelin valtion sekä Israelin ja Palestiinan konfliktin keskeisimpiä kehityskulkuja ja käännekohtia viimeisten kahdeksan vuosikymmenen ajalta. Juusola kertoo myös, millaista on kommentoida Lähi-idän tapahtumia mediassa ja miten suhtautuminen konfliktiin on muuttunut. Mitä siionismi tarkoittaa? Millainen oli Israelin poliittinen kehitys? Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 24 Artikkelikuva: Rafiahin postitoimiston avaamisen kunniaksi painettu kirjekuori ja postimerkki vuodelta 1957. Kuva: Arkady Mazor.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkijaa Antti Tarvaista tämän väitöskirjasta, joka käsittelee innovaatiotaloutta ja asuttajakolonoalismia Palestiinassa. Lisäksi podcastissa keskustellaan Gazan tilanteesta ja siitä, millaista on esiintyä asiantuntijakommentaattorina medissa. Mitä tarkoittaa asuttajakolonialismi? Mitä Jerusalemin kaupunkikuva paljastaa innovaatiotalouden ja asuttajakolonialismin yhteen kietoutumista? Miten ulkoistaminen toteutuu Palestiina/Israelin teknologiamarkkinoilla ja miten se kytkeytyy innovaatiotalouden ja asuttajakolonialismin suhteisiin? Millainen kaupunki on Rawabi? Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 23. Artikkelikuva: Työntekijöitä kävelemässä Rawabissa 25.11.2017. Kuva: Roman Yanushevsky.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee FIMEllä tutkijakautensa päättävää antropologi Samuli Lähteenahoa tämän väitöskirjan aiheesta, Beirutin ja Libanonin rantaviivasta ja sen merkityksestä libanonilaisille. Lisäksi podcastissa keskustellaan Libanonin tämänhetkisestä tilanteesta ja elämästä Beirutissa. Mitä Beirutin julkinen ranta ja Libanonin rantaviiva laajemmin kertovat Libanonin poliittisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista? Miten antropologi tutkii hiekkaa tai jätettä? Minkälainen tilanne Beirutissa ja Libanonissa on nyt viime kuukaudet ollut, ja mitä sen rantaviivalle kuuluu nyt? Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 22. Artikkelikuva: Ramlet al-Bayda

Minkälaisia ovat Persianlahden pienet maat Qatar, Bahrain, Kuwait, Arabiemiirikunnat ja Oman? Miten mm. helmenkalastuksesta tunnetusta alueesta tuli joukko kokoaan suurempia öljyvaltioita? Millaiset suhteet valtioilla on toisiinsa ja merkittäviin naapureihinsa Lähi-idässä? Entä miten menneisyys Britannian imperiumin protektoraatteina näkyy maiden nykyisyydessä? Vuonna 2022 julkaistun ”Persianlahden pikkujättiläiset” (Gaudeamus) kirjoittaneet Mari Ahmajärvi ja Marko Halonen kertovat Suomessa heikosti tunnetusta Persianlahden alueesta Anu Leinosen haastattelemina. Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 21.

How is the Kurdish public opinion studied and how is Kurdishness defined in research? What does being Kurdish mean to Kurds and how many of them are fluent in the Kurdish language after a century of both forced and voluntary assimilation? Berfin Coşkun, a researcher at the Kurdish Studies Center (KSC), sheds light on how Kurds and Kurdish public opinion are studied in Turkey. The episode was recorded in Diyarbakır/Amed at the studio of Botan International. Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 20.  

Jaksossa Lähi-itään erikoistunut toimittaja Miriam Huovila haastattelee väitöskirjatutkija Antti Tarvaista ja Länsirannalla ihmisoikeustarkkailijana toiminutta Lili De Paolaa Israelin miehityksestä ja väkivallasta Palestiinassa. Miten sionismi, Israelin startup-talous ja palestiinalaisiin kohdistuva väkivalta liittyvät toisiinsa? Miten vuosikymmeniä jatkunut miehitys on vaikuttanut palestiinalaisten elämään? Millainen rooli utopioilla on väkivaltaisessa konfliktissa? Entä millaisia keinoja palestiinalaisilla on vaikuttaa tilanteeseen? Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 19   Artikkelikuva: Aurinkolämpövoimala Negevin/Naqabin aavikolla. Kuva: Shutterstock

Lähi-itä NYT -podcastin vierailijajaksossa Jasmin Paananen, Anniina Niittynen ja Ansa Kilpeläinen keskustelevat feminismistä osana Israelin valtionbrändäystä. Miksi Israelin valtio jakaa sosiaalisessa mediassa kuvia Mahsa Aminille tukea osoittavista protesteista ja graffiteista? Minkälaisissa yhteyksissä Israel hyödyntää Tel Avivin LGBTQ-yhteisöään ja kuinka se pyrkii asemoitumaan tasa-arvokysymyksissä Lähi-idän naapureihinsa verrattuna? Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 18   Artikkelikuva: Shutterstock  

Beirutissa tehdyssä paikan päältä -erikoisjaksossa FIMEn tutkija Taavi Sundell ja tutkijavieras Samuli Lähteenaho juttelevat Anu Leinosen emännöimänä Beirutin kaupungista ja beirutilaisten arjesta syvän talouskriisin ja akuutin sähköpulan keskellä. Miten kriisit näkyvät – tai eivät näy Beirutin katukuvassa? Miten ne vaikuttavat tutkijoiden ja heidän lähipiirinsä elämään? Eikö sähkö- ja vesipulalle voida tehdä mitään? Mitä taloudelle on tehtävissä romahduksen jälkeen? Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lahi-ita NYT 17 Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Artikkelikuva: Vera Jegorenkov/FIME

Turkin ulkopolitiikka nousi yllättäen puheenaiheeksi myös Suomessa toukokuussa, kun Turkki ilmoitti estävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin etenemisen. Miksi Turkki toimi niin? Mikä Turkkia motivoi asiassa ja olisiko tämä ollut ennakoitavissa? Tässä jaksossa vieraana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta puhumassa sekä ajankohtaisista asioista että Turkin ulkopolitiikan suurista linjoista. Voit kuunnella jakson myös esimerkiksi Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lahi-ita NYT 16 Podcastin aikaisempi jakso Turkista ja Erdoğanista: Miten Turkki vietiin kohti diktatuuria? Jaksossa vieraana Erdoğanista kirjan kirjoittanut YLEn toimittaja ja tietokirjailija Tom Kankkonen Artikkelikuva: Venäjän presidentin kuva-arkisto

Critique of colonialism has become a mainstream concern also in the research of ancient Near East. What does decolonizing mean when making museum exhibitions here in Finland? In this episode, the former director of FIME, Raija Mattila discusses the making of the National Museum exhibition “Exploring the Ancient Near East” with experts Rick Bonnie, Sanna Saari and Yasmin Ibrahim. The possession and exhibition of the unique treasures from the ancient Near East found in Finland are discussed from the perspectives of colonialism, orientalism and nationalism. The making of an ethically sustainable exhibition has been an interesting process – you can see the end results for yourself in the National Museum of Finland. In the previous episodes, we discussed Ancient Near Eastern Empires, their heydays and downfalls as well as ancient languages and the first Finnish study textbook in Akkadian language. This episode was done in cooperation with ANEE- Centre of Excellence in Ancient Near Eastern Empires. You can listen to the podcast also in Spotify or i-Tunes. The transcribed, accessible version of the episode can be found here: Lahi-ita NYT-15 Featured image: Museovirasto /Finnish Heritage Agency, Sketchfab.

Muinainen Lähi-itä on Suomessa tänä keväänä mitä ajankohtaisin. Vastikään on ilmestynyt ensimmäinen suomenkielinen nuolenpääkirjoituksella kirjoitetun akkadin kielen oppikirja Johdatus akkadin kieleen. Tässä jaksossa vieraina ovat Aleksi Sahala ja Jouni Harjumäki keskustelemassa Lähi-idän muinaiskielistä ja niiden opetuksesta Suomessa. Jakso on toinen ANEE-huippuyksikön kanssa tehdystä kolmen jakson sarjasta. Ensimmäinen jakso käsitteli Muinaisen Lähi-idän imperiumit – Kadonneiden suurvaltojen kukoistus ja tuho -kirjaa. Kolmannessa jaksossa aiheena on toukokuussa Suomen kansallismuseossa avautuva näyttely Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään. Voit kuunnella podcastia myös Spotifyssa tai i-Tunesissa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä nyt_14 Artikkelikuva: Shutterstock.

Muinainen Lähi-itä on Suomessa tänä keväänä mitä ajankohtaisin. Tässä jaksossa vieraina ovat Saana Svärd ja Joanna Töyräänvuori keskustelemassa juuri ilmestyvästä kirjastaan Muinaisen Lähi-idän imperiumit – Kadonneiden suurvaltojen kukoistus ja tuho. Artikkelikokoelma esittelee laajasti Suomessa tehtyä muinaisen Lähi-idän tutkimusta. Vastikään on myös ilmestynyt ensimmäinen suomenkielinen nuolenpääkirjoituksella kirjoitetun akkadin kielen oppikirja Johdatus akkadin kieleen, josta keskustellaan seuraavassa jaksossa. Kolmas muinaisuutta käsittelevä jakso keskittyy toukokuussa kansallismuseossa avautuvaan näyttelyyn tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään. Jaksot on toteutettu yhteistyössä Ancient Near Eastern Empires (ANEE) -huippuyksikön kanssa. Voit kuunnella podcastia myös Spotifyssa tai i-Tunesissa. Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lahi-ita-NYT-13 Artikkelikuva: Simo ja Eeva Ristan valokuva-arkisto.

Lebanon’s modern history and present cannot be understood without discussing colonialism. What role has European colonialism played in the formation of various discriminatory practises in everyday life? What are the processes through which coloniality reproduces itself within the region? Why is it crucial to study discrimination and racism in the MENA-region? In this episode, Dr. Ali Kassem talks about postcolonial and de-colonial research and other themes within his dissertation which investigated coloniality and erasure through Muslim Hijabis’ lived experiences in Lebanon. You can find the transcribed version of the podcast episode here: lahi-ita NYT_12 Some of the literature mentioned in the episode: Mignolo, W. 2011. “Coloniality: The Darker Side of Western Modernity,” in The Darker Side of Western Modernity: Global Futures, Decolonial Options, Durham: Duke University Press. Quijano, A. 2007. “Coloniality and Modernity/Rationality,” Cultural Studies 21 (2-3). Fanon, F. 1952. Black skin, white masks (Peau noire, masques blancs). France: Éditions du Seuil. EuroStorie podcast. 2020. Striving for whiteness. Daria Krivonos, Bea Berghlom & Paulo Amorosa. IASH-Alwaleed Research Fellowship Listen to Lowkey’s music here! Dave’s music can be found here! You can listen to the podcast also in Spotify or i-Tunes. Featured image: Milja Rämö

Jemenin sisällissota on aiheuttanut yhden aikamme suurimmista humanitäärisistä kriiseistä, jossa yli 16 miljoonaa ihmistä on vaarassa nääntyä nälkään. Mutta miten konflikti alkoi ja miten se vaikuttaa tavallisten jemeniläisten elämään? Lähi-itä NYT –podcastin vieraana on tällä kertaa antropologi Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta, joka avaa sisällissodan lukuisia eri taustatoimijoita sekä mahdollisuuksia jälleenrakennukselle. Kuuntele podcastissa mainittu ”Ya Samara”- kappale täältä! Voit kuunnella podcastia myös Spotifyssa tai i-Tunesissa. Podcast-jakson litteroidun version löydät täältä: Lahi-ita NYT_11 Artikkelikuva: Shutterstock.

Lebanon has undergone multiple global scale catastrophes in the last years, and there seems to be no end in sight for the country’s ongoing collapse. With over 80 % of the population having fallen under the poverty line, the struggles of the revolutionary movement have become even more challenging. What’s political sectarianism’s role in the Lebanese society and how does it affect individual lives in the country? How did the Lebanese revolutionary uprising in 2019 change the country’s political sphere and what are the limitations of revolution as a concept? In Lähi-itä NYT’s first English episode we discuss these and other questions with FIME’s resident scholar and assistant professor of Sociology at the American University of Beirut, dr. Rima Majed.   You can listen to the podcast also in Spotify or i-Tunes. You can find the transcribed version of the podcast episode here: lahi-ita NYT_10_transcript Featured image: Sara Heinonen/Tripoli, Lebanon.  

Algeriassa on valtaapitävien luoman puolivaltiollisen ammattiyhdistyksen lisäksi kymmeniä itsenäisiä ammattiyhdistyksiä. Niihin kuuluu kuitenkin vain murto-osa julkisen puolen työntekijöistä, ei juurikaan yksityisen sektorin työntekijöitä eikä niitä ole huolittu mukaan kolmikantaneuvotteluihin työntekijöiden edustajana. Mitä nämä itsenäiset ammattiyhdistykset siis oikein tekevät? Mitä hyötyä niistä on? Entä miksi valtiovalta rajoittaa niiden toimintaa ankarasti? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Lähi-itä NYTin Algeria-jaksossa, jonka vieraana on Tampereen yliopiston tutkija Karim Maïche.   Voit kuunnella podcastia myös Spotifyssa tai i-Tunesissa. Podcast-jakson litteroitu versio löytyy täältä: Lahi-ita-NYT_09_ tekstitys Artikkelikuva: BkhStudio, Shutterstock

Miksi suomalainen Hilma Granqvist nähdään edelleen toivottamassa palestiinalaisen Artasin kylän salaattifestivaalien vieraat tervetulleiksi? Mikä on ollut lähes 100 vuotta sitten kylässä asuneen antropologin merkitys? Miten Granqvist päätyi Palestiinaan ja mitä aikansa naisille rohkeita valintoja hän teki? Granqvist oli yksi modernin antropologian edelläkävijöistä. Hänen mittavat kenttäarkistonsa tarjoavat ainutlaatuista materiaalia nykyajan tutkijoille elämästä Palestiinassa ennen toista maailmansotaa, ja ne on nyt julkaistu digitoituna osoitteessa granqvist.sls.fi. Lähi-itä NYT -podcastin vieraina ovat Granqvistin elämään perehtyneet antropologi Kira Pihlflyckt ja teologian tohtori Pekka Lindqvist. Jakson juontaa Suomen Lähi-idän instituutin säätiön assistentti Miriam Huovila.   Voit kuunnella podcastia myös Spotifyssa tai i-Tunesissa. Podcast-jakson litteroitu versio löytyy täältä: Lahi-ita-NYT_08_tekstitys Artikkelikuva: Palestine Exploration Fund