Keskustelemuksia

Miten kielitieteen keinoin voidaan tutkia ihmisten ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta? Entä miten näytelmäkirjallisuus voi purkaa ihmiskeskeisiä tapoja kuvata toisia lajeja, joilla on perinteisesti ollut näytelmissä lähinnä ihmisen vertauskuvan rooli? Jaksossa kielitieteilijä Anni Jääskeläinen ja näytelmäkirjailija Pipsa Lonka pohtivat muun muassa kielen kehollisuutta, monilajiseen vuorovaikutukseen liittyviä valtasuhteita sekä sitä, miten tutkimuksen ja taiteen keinoin on mahdollista avata reittejä kohti tasa-arvoisempia lajienvälisiä suhteita. Keskustelijat:Anni Jääskeläinen on suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa, jossa hän toimii Suomalais-ugrilaisella ja pohjoismaisella osastolla sekä Kestävyystieteen instituutissa (HELSUS). Jääskeläinen tutkii monilajista kieltä Koneen Säätiönrahoittamassa hankkeessa ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on käsitellyt näytelmissään monitahoisesti ihmisten suhdetta muihin eläimiin ja luontoon. Tähän aihepiiriin liittyviä teoksia Longan tuotannossa ovat muun muassa Toinen luonto, joka saiLea-palkinnon vuonna 2018, Neljän päivän läheisyys ja Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen, joka kantaesitetään Espoon teatterissa helmikuussa 2026.Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen.Jaksossa kuullaan ote SKS:n arkiston kokoelmiin kuuluvastakarjankutsuäänitteestä (SKSÄ A 15:5) sekä lainaus Pipsa Longan näytelmästä Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen (Teatterin Uusi Alkukirjasto, 2024).Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistäTuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura TikkanenTekninen toteutus: Book Garden

Karjalalla viitataan lukuisiin eri alueisiin ja karjalaisuus merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Rajat ovat halkoneet aikojen saatossa karjalaisia asuinseutuja eri osiin, ja karjalaisia elää sekä nyky-Suomen että Venäjän alueella. Karjalainen kulttuuri on monimuotoinen voimavara, vaikka samalla siihenliittyy myös jännitteitä: kenen kulttuurista oikein on kysymys? Karjalan kieli on elävä, mutta vakavasti uhanalainen itämerensuomalainen kieli. Kaksiosaisessa podcast-jaksossa kysytään, mitä kaikkea Karjala ja karjalaisuus voivat tarkoittaa.Keskustelijat:Akatemiatutkija, folkloristiikan dosentti Kati Kallio tutkii itämerensuomalaisia laulukulttuureita SKS:n tutkimusosastolla.Uskontotieteilijä Sofia Silfvast tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon eletystä uskosta Raja-Karjalan Salmin pitäjässä maailmansotien välisenä aikana ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.Folkloristi, FT Viliina Silvonen tutkii karjalaista itkuvirsiperinnettä ja sen nykysovelluksia Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa sekä työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.Juontajana toimii SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.Podcastissa kuullaan kaksi äänitettä SKS:n arkistosta. Jakson ensimmäisessä osassa Nikolai Sinda Suistamon pitäjästä laulaa legendan Oleksei Bozeista, Pyhästä Alekseista. Laulun on äänittänyt Kerttu Kokko vuonna 1957 (SKSÄ A 490/4). Jakson jälkimmäisessä osassa Tatjana Hötti Salmin pitäjästä kertoo legendan Jumalan liikkumisesta maan päällä. Kertomuksen on äänittänyt Anni Romonen vuonna 1962 (SKSÄ A 889/4).Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistäTuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura TikkanenTekninen toteutus: Book Garden

Karjalalla viitataan lukuisiin eri alueisiin ja karjalaisuus merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Rajat ovat halkoneet aikojen saatossa karjalaisia asuinseutuja eri osiin, ja karjalaisia elää sekä nyky-Suomen että Venäjän alueella. Karjalainen kulttuuri on monimuotoinen voimavara, vaikka samalla siihenliittyy myös jännitteitä: kenen kulttuurista oikein on kysymys? Karjalan kieli on elävä, mutta vakavasti uhanalainen itämerensuomalainen kieli. Kaksiosaisessa podcast-jaksossa kysytään, mitä kaikkea Karjala ja karjalaisuus voivat tarkoittaa.Keskustelijat:Akatemiatutkija, folkloristiikan dosentti Kati Kallio tutkii itämerensuomalaisia laulukulttuureita SKS:n tutkimusosastolla.Uskontotieteilijä Sofia Silfvast tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon eletystä uskosta Raja-Karjalan Salmin pitäjässä maailmansotien välisenä aikana ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.Folkloristi, FT Viliina Silvonen tutkii karjalaista itkuvirsiperinnettä ja sen nykysovelluksia Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa sekä työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.Juontajana toimii SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.Podcastissa kuullaan kaksi äänitettä SKS:n arkistosta. Jakson ensimmäisessä osassa Nikolai Sinda Suistamon pitäjästä laulaa legendan Oleksei Bozeista, Pyhästä Alekseista. Laulun on äänittänyt Kerttu Kokko vuonna 1957 (SKSÄ A 490/4). Jakson jälkimmäisessä osassa Tatjana Hötti Salmin pitäjästä kertoo legendan Jumalan liikkumisesta maan päällä. Kertomuksen on äänittänyt Anni Romonen vuonna 1962 (SKSÄ A 889/4).Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistäTuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura TikkanenTekninen toteutus: Book Garden

Mitä muotoja magia ja loitsut ovat Suomessa aikojen saatossa saaneet? Miksi magia kiinnostaa ihmisiä niin paljon juuri nyt? Jaksossa tutustutaan ilmiöihin, jotka liittyvät yliluonnolliseen, mutta voivat toisinaan olla myös yllättävän arkisia. Magiaan ja loitsuihin nivoutuvat myös sanan voima ja lumoutuminen. Millainen merkitys sanan voimalla on ollut ihmisille ja miten sillä on pyritty vaikuttamaan maailmaan?Keskustelijat:Uskontotietelijä, FT Karolina Kouvola tutkii kansanparantamista, noituutta ja kauhutarinoita SKS:n tutkimusosastolla. Hän on Suomen magiatutkimuksen verkoston perustajajäsen ja yksi kirjan Magiaa ennen ja nyt (2024) toimittajista.Folkloristi Aleksi Moine tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon Ilomantsin parannusloitsuista ja on yksi kirjan Magiaa ennen ja nyt (2024) toimittajista.Juontajana toimii kirjallisuudentutkija Hanna Karhu.Jaksossa kuullaan SKS:n arkiston kokoelmiin kuuluva loitsu Käärmeen sanat Pekka Tuovisen esittämänä. Äänittäjät Jouko Hautala, R. E. Nirvi ja Matti Hako. Valtimo (j) 1953 (SKSÄ A 2/12, 2_10).Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistäTuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura TikkanenTekninen toteutus: Book Garden

Tieteelliset erikoiskirjastot elävät ja uudistuvat oppialojensa kanssa. Miten muutokset tieteen tekemisessä heijastuvat kirjastojen toimintaan? Millainen on tutkijan ja kirjastoammattilaisen suhde? 191-vuotiaan SKS:n kirjaston juhlaseminaarissa marraskuussa 2022 keskusteltiin tieteellisten erikoiskirjastojen merkityksestä tutkijoille. Vesa Kyllösen kanssa aiheesta keskustelevat Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes sekä Päivystävä folkloristi -kollektiivin jäsen Tuukka Karlsson.

Mistä Lappi alkaa? Onko Lapin ihminen lappilainen vai lappalainen – vai molempia ja monta? Millaiset tekijät avaavat ja rajaavat Lapissa elävän ihmisen identiteettiä? Kauden päätösjaksossa keskustelemme politiikkatieteilijä Tapio Nykäsen kanssa muun muassa rajamaasta, poliittisista kamppailuista sekä vesistöjen merkityksistä lappilaisille.

Muistitiedolla on keskeinen asema niin historiatieteissä kuin kulttuurien tutkimuksessakin. Mikä on muistitiedon suhde suulliseen historiaan? Miten sukupuolentutkimus on vaikuttanut kerättävään muistitietotutkimukseen? Millainen on muisti-ideologia? Muistitietotutkimuksen uusia suuntauksia ja muistamisen problematiikkaa avaavat jaksossa Muistitietotutkimuksen paikka -kirjan toimittajat Ulla Savolainen ja Riikka Taavetti.

Keitä ovat inkerikot, setot ja vatjalaiset? Itämerensuomalaisen kielialueen kaakkoiskulmilla on kulttuurivyöhyke, jonka moninaisuuteen paneudumme tässä jaksossa. Jakson vieraina ovat akatemiatutkija Kati Kallio ja professori Riho Grünthal.

Kriitikot ja kirjallisuudentutkijat ovat pitäneet Volter Kilven teosta Alastalon salissa (1933) yhtenä keskeisimmistä suomalaisista romaaneista. Teos ei ole kuitenkaan koskaan ollut laajan kiinnostuksen kohteena, sillä suuren yleisön keskuudessa se on koettu vaikealukuiseksi. Silti – tai juuri siksi – Alastalon salia verhoaa myyttisyys.  Jaksossa keskustelemme Kilvestä kirjailijana sekä hänen tavastaan käyttää kieltä. Vieraina ovat Volter Kilven elämäkerran laatinut Laura Kokko ja Alastalon salissa -romaanin saksaksi kääntänyt Stefan Moster.

Suomalaista ruokakulttuuria on alettu rakentaa 1800-luvulla kansallisuusaatteen innoittamana. Millaista on ollut nationalistinen ruokaperinne? Millaisia merkityksiä on riisipiirakalla? Miten lypsykone muutti maailmaa? Jakson vieraina ovat folkloristiikan post doc -tutkija Heidi Henriikka Mäkelä ja dosentti Taija Kaarlenkaski.

Ahdistusta, umpimielisyyttä, räjähtävää ekstaasia: pohjoinen on ilmansuunta ja mielentila. Suomalaisessa kirjallisuudessa esiintyy kosolti kertomuksia, joissa luodataan pohjoista ja sen tunnekulttuuria. Oudoista pohjoisista tunteista keskustelemme tässä jaksossa Arktinen hysteria -tutkimushankkeen tutkijoiden Elise Nykäsen ja Sarianna Kankkusen kanssa.

Mielenterveys, mitä se onkaan? Miten mielenterveyden käsitteitä ja mielenterveyttä ylipäätään on käsitelty kirjallisuudessa? Voiko kirjallisuudesta saada apua mielenterveyden ongelmiin? Näistä kysymyksistä kanssamme on keskustelemassa Tampereen yliopiston postdoc-tutkija Anna Ovaska.

Kai Donner tallensi selkuppien ja kamassien elämää Siperian ankarissa oloissa 1900-luvun alussa. Mitä Donnerin fonogrammiäänitteet kertovat Siperian suomensukuisista kansoista? Jarkko Niemi, Tuomas Rounakari ja Risto Blomster keskustelevat Donnerin kenttämatkoista sekä tutkijan ja taiteilijan vastuusta kadonneen tai katoamaisillaan olevan lauluperinteen äärellä. Jakson aluksi kuullaan katkelma Kai Donnerin äänityksestä (SKSÄ a532a_10).

Millaista on nyky-Suomessa tunnettu itkuvirsiperinne, jonka juuret ovat muun muassa Karjalassa ja Inkerissä? Miksi itkuvirsiä itketään? Kuka voikaan itkeä? Viliina Silvonen ja Emmi Kuittinen keskustelevat itkuvirsiperinteestä ja siitä, miten itkuvirret näyttäytyvät meille tänä päivänä. Mikä itkuvirsissä on kiehtovaa, miten itkuvirsiperinnettä pidetään yllä arvokkaasti?

Aitolahden pitäjältä, Kiikkisen maatilan ullakolta löytyi 1920-luvulla salaperäinen asiakirjakokoelma. Aitolahden koodeksiksi nimetty, 1600-luvulta peräisin ollut varhainen lainsuomennos päätyi lopulta SKS:n arkistoon. Nyt se on julkaistu digitaalisessa muodossa kaikkien tutkittavaksi. Harri Uusitalo ja Maria Niku avaavat, mistä koodeksissa on kyse, kuka sen on tehnyt ja mitä se kertoo aikansa yhteiskunnasta. 

Sota mullisti jokaisen elämän ja herkisti yliluonnollisille näyille. Millaisia erikoisia asioita koettiin sota-aikana rintamalla, kotona tai evakkoteillä ja mitä meidän on näistä kokemuksista hyvä tietää? Tästä kanssamme on keskustelemassa tutkija ja kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi.

Mitä on avantgarde? Miten avantgarde muutti maailmaa? Entä miten avantgarde näyttäytyy nykypäivänä? Avantgarde Suomessa -kirjan (SKS 2021) kirjoittajat Laura Piippo, Irmeli Hautamäki ja Aleksi Lohtaja kertovat, miten avantgarde on vaikuttanut mm. kirjallisuudessa, politiikassa, muodissa ja arkkitehtuurissa.

Stalinin vainojen suomalaisten uhrien määrä on lähes yhtä suuri kuin talvisodassa kuolleiden määrä. Heidän kohtalonsa ovat jääneet kuitenkin varjoon. Anni Reuter ja Meeri Siukonen keskustelevat, miten suru ja epätietoisuus esivanhempien ja sukulaisten kohtaloista ovat kulkeutuneet sukupolvelta toiselle. Jakson aluksi kuullaan katkelma Stalinin vainojen muistot -hankkeen haastattelusta (SKSÄ 2021:70).

SKS:n arkistoon on tallennettu elämän koko kirjo. Kuka päättää, mitä tietoa ajastamme taltioidaan tuleville sukupolville? Keiden ääni kuuluu arkistoissa ja keiden ei? Outi Hupaniittu ja Kati Mikkola keskustelevat arkistojen roolista paitsi tiedon säilyttäjänä, myös vallankäyttäjänä.