Striimattu 7.12.2022

Suurvaltakilpailun kiristyminen on palauttanut ydinaseet kansainvälisen turvallisuuden keskiöön. Yhdysvaltain ja Venäjän välille rakentunut ydinasesopimusten verkosto on murentumassa, ja Kiina kasvattaa ydinasearsenaaliaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on yhtäältä osoittanut ydinasepelotteen merkityksen suurvaltakonfliktia patoavana tekijänä. Toisaalta Venäjän aggressio on kasvattanut taktisen ydinaseen käytön todennäköisyyttä. Suomi on kansainvälisen myllerryksen keskellä liittymässä Naton jäseneksi ja osallistuu tulevaisuudessa liittokunnan ydinasepolitiikkaan.

Ulkopoliittisen instituutin livestriimissä keskustellaan ydinaseiden merkityksestä maailmanpolitiikassa ja Euroopan turvallisuudessa. Mikä merkitys ydinasepelotteella on ollut Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan? Mikä on ydinasevalvonnan tulevaisuus? Miltä näyttää Naton ydinasepolitiikka ja mitä se merkitsee Suomelle?

Puhujat:
Jyri Lavikainen, tutkija, UPI
Tiina Raijas, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö
Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Moderaattori:
Matti Pesu, johtava tutkija, UPI