KIHU

Tässä kolmen jakson podcast-sarjassa keskustellaan suhteellisesta energiavajeesta urheilussa, hyvän painopuheen periaatteista sekä painon optimoinnista huippu-urheilussa. Tämän 2. jakson aiheena on painopuhe urheilussa. Tämän jakson asiantuntijat: Jaakko Mursu, FT, dos., laillistettu ravitsemusasiantuntija Tatja Holm, urheilupsykologi Mira Keränen, voimisteluliiton puheenjohtaja Mikko Tupamäki, koripallovalmentaja

Tässä kolmen jakson podcast-sarjassa keskustellaan suhteellisesta energiavajeesta urheilussa, hyvän painopuheen periaatteista sekä painon optimoinnista huippu-urheilussa. Tämän 1. jakson aiheena on suhteellinen energiavaje urheilussa (REDs = relative energy deficiency in sport). Tämän jakson asiantuntijat: Jaakko Mursu, FT, dos., laillistettu ravitsemusasiantuntija Mira Tuovinen, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Laura Manner, ETM, urheiluravitsemuksen asiantuntija

Ylen tekemä kysely nostaa pinnalle tärkeää ja samalla huolestuttavaa tietoa huippu-urheilijoiden hyvinvoinnista sekä mielenterveydestä. Kyselyssä 68 % vastaajista (n=111) oli kokenut mielenterveyden ongelmia ja puolet olivat harkinneet uran lopettamista näistä ongelmista johtuen. Urheilupsykologi Niilo Konttinen kertoo tämän kertaisessa jaksossa, mistä tämä ilmiö kertoo ja miten urheilijan hyvinvointia sekä mielenterveyttä voi tukea.

Urheilufysioterapeutti on osa urheilijan tiimiä ja hänellä on tärkeä rooli harjoitusprosesseissa, vammojen ennaltaehkäisyssä, vammojen kuntoutuksessa sekä valmennuksen tukemisessa. Tässä jaksossa urheilufysioterapeutti Suvi Pajunen avaa urheilufysioterapeutian roolia huippu-urheilussa. Suvi on toiminut pitkään Suomen maastohiihtomaajoukkueen fysioterapeuttina sekä aikaisemmin KIHUn Training room -hankkeessa osana urheilijoiden ja joukkueiden tukitiimiä eri lajeissa. Loukkaantumiset vaikuttavat urheilijan ja joukkueiden kehitykseen sekä menestykseen. Ammattilaisjalkapalloilijoilla on keskimäärin kaksi loukkaantumista kaudessa ja he ovat tämän seurauksena ulkona kokoonpanosta. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi joukkueen menestykseen. Raysmith & Drew (2016) osoittivat, että yleisurheilijat, jotka suorittivat yli 80 % suunnitelluista harjoituksista oli yli 7-kertainen todennäköisyys saavuttaa tavoitteensa verrattuna alle 80 % harjoitelleisiin. Lisäksi urheilijat, joilla on alle kaksi loukkaantumista kaudessa saavuttavat kolme kertaa todennäköisemmin tavoitteensa kuin yli kaksi loukkaantumista kärsineet urheilijat. Urheilussa puolet kaikista loukkaantumisista voitaisiin ehkäistä tarkoituksenmukaisella ja sopivalla harjoittelulla. Ensinnäkin terveenä pysyvillä urheilijoilla on parempi mahdollisuus kehittyä optimaalisesti ja saavuttaa tavoitteet, sillä he pystyvät seuraamaan harjoitussuunnitelmaa. Toiseksi ennaltaehkäisevä harjoittelu keskittyy usein lajin vaatimusten mukaiseen liikehallintaan, optimaaliseen biomekaniikkaan ja riittäviin voimatasoihin, mitkä kehittävät myös kilpailusuoritusta. Tyypillisesti ennaltaehkäiseviä harjoitteita toteutetaan harjoituksen alkuun integroituna, jolloin urheilijat ovat valmiita seuraaviin intensiivisempiin harjoitusosioihin. Vammojen ennaltaehkäisy on myös kokonaisuuden hallintaa. Harjoituskuormituksen nosto sekä kokonaiskuormitus ovat kaksi tärkeää tekijää, jotka pitää ottaa huomioon, jotta urheilussa voidaan välttää loukkaantumiset. Lisäksi riittävä ravinto, uni, sopivat harjoitusvälineet sekä turvalliset harjoituspaikat ovat oleellinen osa niin kehittymistä kuin vammojen ennaltaehkäisyä.

Perheen suunnittelu ja raskaus on yhä luonnollisempi osa naishuippu-urheilijan arkea. Raskaus ei siis suoraan tarkoita huippu-urheilu-uran loppua vaan ura voi jatkua vähintään samalla tasolla kuin ennenkin. Jakson asiantuntijavieraana on liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjösund, joka pitää vastaanottoa Aava lääkärikeskuksessa. Lisäksi Katja toimii suunnistus- ja ampumahiihtomaajoukkueen lääkärinä, on mukana tutkimusprojekteissa Paavo Nurmi -keskuksessa sekä toimii maailman antidopingtoimiston Wadan asiantuntijana. Urheilijalla on hyvä olla riittävästi informaatiota raskaudesta ja sen vaikutuksia harjoitteluun sekä kilpailuihin paluuseen. Kansainvälisen Olympiakomitean asiantuntijaryhmä suositteli näyttöön perustuvassa tuotoksessaan “Harjoittelu ja raskaus kuntoilijoilla ja huippu-urheilijoilla”, että urheilijat keskustelisivat oman lääkärinsä kanssa jo raskautta suunnitellessa. Urheilijat, joilla on normaali raskaus voivat jatkaa harjoittelu, vaikkakin joitain asioita on hyvä ottaa huomioon liittyen intensiteettiin ja harjoitusmuotoihin. Jos urheilijat pystyvät jatkamaan harjoittelua sekä fyysistä aktiivisuuttaan kohtuullisella tasolla läpi raskauden, voidaan heidän olettaa pysyvän urheilullisesti samalla tasolla kuin ennen raskautta. Kuitenkin yhtä lailla urheilijat ovat alttiitta luustolihasten vaivoille raskauden aikana tai synnytykseen jälkeen, mikä edelleen saattaa vaikuttaa harjoitteluun sekä kilpailuihin paluuseen. Jaksossa käymme läpi mitä asioita tulisi ottaa huomioon urheilijana raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen.

Tänään keskustellaan urheilijan kaksoisurasta, jonka tavoitteena on mm. tasapainoinen elämä ja kokonaisvaltainen kehitys, varautuminen urheilu-uran jälkeiseen elämään, sekä yksilön koko potentiaalin saavuttaminen. Podcastin vieraana on yliopistotutkija tohtori Noora Ronkainen, joka työskentelee tällä hetkellä "Learning and Being in Sport: A Phenomenological Investivation (Learn2)" projektissa, jota rahoittaa European Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio ohjelma (projekti No 792172). Kaksoisuran hyödyistä huolimatta, urheilun ja opiskeluiden yhdistäminen voi myös asettaa haasteita urheilijoille, jotka tasapainottelevat eri elämän osa-alueiden vaatimusten parissa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan urheilulukiolaisten kokema uupumus ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Tutkimuksessa seurattiin urheilulukiolaisia kolme vuotta, jonka jälkeen 491 urheilulukiolaisesta 13 % jätti urheilu-uransa kesken, kun koulun keskeyttäneitä oli vain 1 %. Tähän elämänvaiheeseen osuus myös siirtyminen aikuisten kilpailuihin, mikä tunnetaan korkeasta dropout-asteesta, vaikka urheilullinen potentiaali saavutetaankin usein vasta myöhemmässä vaiheessa. Huippu-urheiluun liittyy paljon kulttuurisia uskomuksia, odotuksia sekä sukupuolieroja, mitkä vaikuttavat urheilijoiden valintoihin sekä psykologiseen kehitykseen. Esimerkiksi suurin osa ammattiurheilun roolimalleista on miehiä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaisia mahdollisuuksia nuoret urheilijat näkevät huippu-urheilun parissa. Urheilijoiden kaksoisuran tukemisessa on otettava huomioon yksilölliset erot urheilijan persoonassa, taidoissa sekä kehityspoluissa. Joku voi kaivata opintojen joustavuutta sekä omaan tahtiin opiskelua, toisen tarviessa selkeää järjestystä ja rakennetta. Henkilökohtaisten taitojen (mm. priorisionti, arjen hallinta, tunnetaidot) lisäksi opiskelupaikan, valmentajan ja vanhempien tarjoama taloudellinen, tiedollinen, logistinen ja emotionaalinen tuki sekä roolimallit vaikuttavat merkitsevästi urheilijoiden valintoihin sekä menestymisen mahdollisuuksiin niin opiskelussa kuin urheilussakin.

Tässä jaksossa siirrytään yksilöstä ympäristöön ja solutasolta organisaatioihin ja puhumme Suomen ja kaiken maailman urheilujärjestelmistä. Akun vieraina johtava asiantuntija Jari Lämsä ja erikoistutkija Jarmo Mäkinen KIHUsta. Miksi Suomi jäi menestysvuosien jälkeen muiden maiden kelkasta? Suomessa organisaatiot hajautuivat urheiluliikkeen murtumisen jälkeen. Hajanaisuus johtui osittain urheilun sisäisistä olosuhteista ja osittain maan suurista sosiaalisista ja poliittisista murroista. 1990-luvun ja 2000-luvun dopingskandaalit heikensivät huomattavasti huippu-urheilun oikeutusta. Nykyään Suomen urheilujärjestelmä koostuu lukuisista pienistä erikoistuneista organisaatioista, joilla ei ole yhdistävää vahvaa toimeenpanovaltaista kattojärjestöä, kuten valtio tai vahva urheiluliike. Toisaalta jotkut liitot, kuten jääkiekko ja jalkapallo ovat vahvoja organisaatioita, mutta kansallisella Olympiakomitealla ei ole vastaavaa toimeenpanovaltaa. Jotta voimme ymmärtää tätä hetkeä, pitää meidän tietää historian kehityskulku. Etsimme vastauksia siihen, miten meidän nykyinen urheilujärjestelmä on muodostunut, mitkä ovat sen vahvuudet, miten sitä voisi kehittää ja mihin suuntaan olemme menossa.

Koronavirus pysäytti koko maailman ja samalla keskeytyi ohjattu seuratoiminta, Olympiakisat siirtyivät, osa arvokisoista peruttiin ja liikuntapaikkojen suljetut ovet vaikeuttivat huippu-urheilijoiden ammatinharjoittamista. Nyt rajoituksia puretaan ja urheilumaailma saa luvan palata takaisin kentille, radoille ja saleille, tietyin ehdoin. Riskiä ei kuitenkaan voida täysin minimoida - miten siis palata vastuullisesti joukkueharjoitteluun?  Podcastin erikoisjakson vieraana on Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen, joka kertoo koronaviruksesta, sen oireista sekä infektioiden leviämisestä.

Ensimmäisessä jaksossa nostetaan heti pöydälle asia, josta moni valmentaja ei osaa tai halua keskustella eli kuukauskierto ja sen vaikutukset harjoitteluun. Jakson asiantuntijavieraina Lääkäri Mira Tuovinen ja tutkijatohtori Johanna Ihalainen. Tutkittua tietoa kuukautisista urheilumaailmassa on toistaiseksi vähän, sillä huippu-urheilussa alle 10 % tutkimuksista koehenkilöinä on ollut vain naisia ja tutkimuksissa, joissa on tutkittu harjoitusintervention vaikutusta, koehenkilöt ovat olleet pääasiassa miehiä. Ne tutkimukset, joissa on ollut mukana naisia, on perustunut enneminkin naisten ja miesten vertailuun. Viimeisimpien vuosien aikana tutkimukset liittyen naisurheilijoiden kuukautiskiertoon ja harjoitteluun on ilahduttavasti lisääntynyt ja aihe on ollut viime aikoina esillä voimakkaammin mediassa. Mutta mitä itse asiassa tiedämme aiheesta?