Tervettä skeptisyyttä

Kaikki tietävät, että painojen nostelu kehittää lihasvoimaa ja -kokoa. Mutta mitä se tarkoittaa, kun lihas kasvaa? Tuleeko meille silloin lisää lihassoluja, vai kasvavatko solut kokoaan? Miten tällaista asiaa ylipäätään voidaan tutkia? Näihin asioihin vastauksia antaa Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professori Juha ”Lihastohtori” Hulmi. Hänen kanssaan sukelletaan syvälle lihas- ja voimatutkimuksen syövereihin.Jakso on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa; käythän kurkkaamassa heidän kaikille avoimen opetustarjonnan, missä myös Juha Hulmi on opettajana:https://www.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/avoimen-yliopiston-opinnotKeskustelun aiheita:Juhan esittely Liikuntafysiologian määrittely ja tutkimuksen ulottuvuudet, Juhan omat tutkimusalueetMitä on lihaskasvu, ja mikä sen aiheuttaaLihaskasvun kiistakysymys: solujen kasvu vai monistuminen?Lihaksen ja lihassolun pituus ja rakenneLihasten perinnölliset sairaudet ja syöpäErilaiset lihassolut ja miten niiden eroja voidaan tutkiaVanha tieto soluista vahvistunut uusilla menetelmilläLiikuntafysiologian tieteellisen tiedon tuottamisen arvo ja historiallinen jatkumoMihin lihastutkimusta ylipäätään tarvitaanTieteen löytämät lihaskasvun-, ja voiman tärkeimmät aiheuttajat treenin kannalta ja teoriassaMiten tutkimukseen nojaava tieto auttaa sopeutumaan vaihteleviin elämän olosuhteisiin ja ruokavalioihinKestävyyskunnon kehittämisen rinnasteisuus voiman kehittämiseenTutkimustiedon soveltaminen käytäntöön; yksilölliset erot vs ryhmien keskiarvotValmentamisen näkökulma; teorian ja käytännön yhteensovittaminenNäkökulma molekyyli- ja solubiologiasta; miten solut saadaan ”treenaamaan” laboratoriossaLihaskasvun mekanismien tutkiminen solumaljassaMekanismien soveltaminen käytäntöön, ja sen rajoitukset, esimerkkejä ravintolisistä (leusiini, BCAA) ja hormoneistaViimeisimpiä havaintoja lihasmuistin tutkimuksesta, ja miten vaikuttaa Juhan omaan elämään

Tässä podcastissa on puhuttu paljon tieteestä, mutta vielä ei ole ehditty mennä perusasioiden äärelle; mitä tiede ylipäätään on? Tässä jaksossa keskustelemme filosofian professori Panu Raatikaisen kanssa tieteenfilosofiasta. Miten tiede määritellään? Miten tuohon määritelmään on päästy, ja mitä on ollut ennen nykymuotoista tiedettä? Ketä ovat olleet tärkeimmät tieteenfilosofit ja mikä on ollut heidän keskeinen anti alan edistämiseen? Miten voidaan erotella tiede pseudo- ja ei-tieteestä? Mitä merkitystä tuolla erottelulla on?Keskustelun aiheita:Panun esittelytVoidaanko tiede määritellä lyhyesti?Mitä on tieteenfilosofia ja miten se eroaa muista filosofian osa-alueistaTieteenfilosofian historialliset juuretAristoteleen, ja varhaisten instituutioiden rooli tiedon vartijoinaHistoriallisia lääkinnän merkkihenkilöitä (Galenos, Hippokrates, Semmelweiss) ja perinteiset opit ruumiin nesteistäEsitiede ja kypsät tieteetFysiikka esimerkkinä kypsästä tieteenalastaEsitieteen tunnuspiirteet, suolistomikrobitutkimusKatsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 1: PopperVääräksi osoittaminen (falsifikaatio) tieteen kriteerinäKatsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 2: KuhnTieteelliset paradigmatKolesterolitutkimuksen eteneminen paradigman vaihdoksenaKatsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 3: Lakatosh ja tutkimusohjelmatKolesterolitutkimus esimerkkinä tutkimusohjelmastaMiksi parempi tieteenfilosofian ymmärrys auttaa ymmärtämään hyviä ja huonoja argumentteja tieteellistä tietoa vastaanEdistyvät ja taantuvat tutkimusohjelmatValoeetteri, flogistoni, mannerlaatat, hyppivät geenit ja aurinkokunnan rakenne esimerkkeinä tieteen etenemisestäDemarkaatio-ongelma: tieteen erottaminen pseudotieteestäEvoluutioteoria vs luomisoppi -kiista herätyksenä demarkaation tärkeydestäRyväskäsitteet ja tarkkojen määritelmien vaikeusHomeopatia malliesimerkkinä pseudotieteestäUudempia pseudotieteitä ja yhdistävät piirteet: älykäs suunnittelu, ilmastonmuutoksen- ja holokaustin kieltäminen (Hanssonin lista)Pseudotieteen kaksi yleistä muotoa: valtavirran tieteen hyväksyminen/kieltäminen; esimerkkejä ilmasto- ja kolesterolitutkimuksestaLiika kriittisyys, psykologiset tekijät ja kriittisen ajattelun häiriintyminen vastarannan kiiskeilyn taustallaEpäilyksen kylväminen pseudotieteen levittämisessä; tupakka- ja öljy-yhtiöiden toiminta, valtiollinen disinformaatio, rokotteiden vastustusTieteenfilosofisen kielen valjastaminen väärinkäytöksiinInternet ja sosiaalinen media vs tieteelliset lehdet keskustelun fooruminaPakohuoneet esimerkkinä ryhmäajattelustaPseudotieteellisen ajattelun vaarat: rokotevastaisuus, lysenkolaisuus, ilmasto- ja AIDS-denialismiNobelistit pseudotieteen edistäjinöVastuu demarkaatiosta; median ja yksilöiden rooli”Ihme-argumentti”

Systeemilääketiede ei ole sieltä perinteisimmästä lääketieteen tutkimuksen päästä; mitä se siis on? Tähän vastaa Oulun yliopiston professori Johannes Kettunen, jonka kanssa keskustellaan mm. ihmisen genetiikasta ja sen tutkimuksesta, biologisten järjestelmien monimutkaisuudesta, luonnon satunnaistamista tutkimuksista, syy-yhteyksien selvittämisestä geenitiedon perusteella, ja biopankkien hyödyntämisestä.Jakso on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.Keskustelun aiheita:Johanneksen esittelyMitä on genetiikka ja miten sitä tutkitaanGenetiikan lyhyt historiaMinkälaista on tutkijoiden käyttämä geenitietoMitä on systeemilääketiedeSysteemin eri kerrokset; mitä erilaisia osia elävään järjestelmään kuuluu ja mistä niistä tietoa saadaanMiten geeni- ja veriarvotietoa käytetään sairauksien ymmärryksessäMendeliaanisesti satunnaistetut tutkimukset; miten väestötasolla tutkitaan syy-yhteyksiäKolesterolit geneettisen- ja MR-tutkimusten kohteena: hyvää kolesterolia ei oleGeenitieto lääketutkimuksen apunaGeenitutkimus osana kolesterolitutkimuksen historiaaMihin kaikkiin muihin aiheisiin geenitutkimus taipuu ja miksi; suurten biopankkien merkitysVälilevyn pullistuma systeemilääketieteen tutkimuskohteenaAlkoholin ja tupakoinnin terveellisyys - epidemiologia ja genetiikkaMakuaistin genetiikka ja tutkimuskohteetGeenit ja koulutus; luonto satunnaistaa ihmiset opiskelemaan enemmän ja vähemmänMR-tutkimusten rajoitukset ja tulkitsemisen vaikeus, väärän tiedon tulvaLaadukkaiden MR-tutkimusten tunnistaminenTieteenfilosofinen näkökulma MR-kirjallisuuden haasteisiinGeneettiset riskipisteytykset, geenien ja ympäristön vuorovaikutus elämän aikanaGeenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiäYleisiä väärinkäsityksiä liittyen geenitietoon ja -tutkimukseenBiopankkitutkimukset ja haitallisten tai hyödyttömien lääkekohteiden tunnistaminenJohanneksen matka kemististä systeemilääketieteen professoriksi

Sosiaalisen median vaikutukselta tuntuu olevan lähes mahdotonta välttyä. Mutta kuinka vaikuttava se oikeastaan onkaan? Ja miten tätä vaikutusta ylipäätään voidaan tutkia? Näihin vastauksia antaa sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen, jonka kanssa keskustellaan perusteellisesti mm. Seuraavista aiheista:Sosiaalisen median tutkimisen työkalutSosiaalisen median tutkimuksen rahoitus ja vinoutumisen riskitSomejättien rooli tiedon jakajinaVanhan mallin Twitterin rooli keskeisenä tiedonlähteenäSomealustojen rankingSosiaalisen median kuplat; faktat ja väärinkäsityksetKoko informaatiokentän laajuus ja kuplien merkitys osana sitäInformaatioverkostojen rakenne ja termistöKlusterit omien sisäisten todellisuuksien muodostajana irrallaan muusta todellisuudestaLuottamuskriisi yhdistävänä tekijänä kirjaville klustereilleUskonnolliset lahkot sosiaalisina klustereinaYhteiskunnallinen-, poliittinen- ja affektiivinen polarisaatioTunnereaktioiden merkitys somesisältöjen näkyvyydessäSananvapaus, moderointi ja algoritmitYritysten velvollisuudet ja bisneslogiikkaMis- ja disinformaation määritelmätMuskin sananvapausabsolutismi ja johdonmukaisuusSananvapausabsolutismin yhteensopivuus ihmisen sosiologian ja psykologian kanssaIhmisten helppo manipuloitavuus pöyristyttävällä sisällölläTunnetaidot ja kriittinen ajattelu pöyristymistä vastaanFaktantarkastuksen merkitys ja tutkimustietoModeroinnin ja faktantarkastuksen eroMuutamia keskustelussa mainittuja tutkimusviitteitä, ja missä kontekstissa mainittu:Paulin oma tutkimusprojekti Rajapinta -yhdistyksen blogissa:https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/X:n community notes liian hidas:https://doi.org/10.1145/3686967Pöyristyminen misinformaation somejakojen vauhdittajana:https://doi.org/10.1126/science.adl2829Vaikka somealustojen moderointi olisi neutraalia, poliittisen oikean laidan runsaampi misinformaatio johtaa epäsymmetrisiin sisältörajoituksiin:https://doi.org/10.1038/s41586-024-07942-8

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Meille kaikille on tuttua verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta, joita pidetään tärkeimpinä riskitekijöinä. Mutta mitä tietoa saamme, jos kuvaamme sydämen ja tärkeimmät valtimot suoraan? Minkälaisilla keinoilla sydäntä voidaan kuvantaa, miten se tapahtuu ja mitä se EI kerro? Mihin suuntaan sydämen kuvantamisen tieteellinen tutkimus on menossa? Näistä aiheista kertoo professori Juhani Knuuti Turun PET-keskuksestaKeskustelun aiheita:Huippututkimus, H-indeksiSydämen eri kuvantamismenetelmätMissä kuvataan Suomessa Tekniikan rajoituksetKuvantamisen riskitSäteilyn merkitys riskitekijänäSäteilyriskin suuruuden tarkan arvioinnin vaikeusHormeesisTerveyspolitiikka ja kuvantamiskapasiteetti; kuvantaminen seulonnan välineenäTieteellinen näyttö seulonnan edellytyksenäSeulonnan tuloksen vaikutus käyttäytymiseen ja elintapoihinElintapamuutosten psykologiaSepelvaltimoiden kalkkipisteytysMinkälainen näyttö muuttaisi kalkkitulkintaaKalkkeutumisen rooli sepelvaltimoplakissa ja tulehduksessaKalkkeutuminen urheilijoillaKuvantamistutkimuksen kiistat ja tärkeimmät avoimet kysymykset sekä tulevaisuuden tuuletAortan jäykkyyden vaikutus sydänlihaksen hapensaantiinAortan jäykkyyden määrittäminen kuvantamisellaFMD, verisuonten reaktiivisuus, kaulavaltimon seinämän paksuus Tulehduksen kuvantamisen uusin läpimurtoMiten lukea kuvantamiskirjallisuuttaHuippututkijan roolit arvovaltaisissa rooleissa kirjojen ja suositusten kirjoittajana

Kakkostyypin diabetes on yleinen metabolinen sairaus. On yleisesti tiedossa, että kyse on elintapasairaudesta, johon liittyy verensokerin säätelyn ongelmia. Mutta mistä tauti todella johtuu? Miksi verensokeri häiriintyy diabeteksessa ja mitä seurauksia sillä on? Miksi yksi ihminen sairastuu nuorempana ja hoikempana, kun toinen pysyy terveenä pienestä ylipainosta huolimatta? Miten diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa? Näistä asioista keskustelemassa lihavuus- ja diabetestutkija Kirsi Pietiläinen, joka kertoo myös työstään lääkärinä ja professorina.Keskeiset tutkimuspaperit, mistä jaksossa puhutaan:Ominous octet -malli (diabetes ja eri elinjärjestelmät)Twin Cycles -malli (juurisyynä rasvan kertyminen yli varastointikapasiteetin)Keskustelun aiheet:Diabeteksen määritelmätDiabeteksen diagnosointiInsuliiniresistenssin mekanismi (talorinnastus)Energiaylimäärä ja mitokondrioiden rooliInsuliiniresistenssin sijainti ja voimakkuus eri ajanhetkilläMaksa verensokerin säätelijänäInsuliiniherkkyys energian yli- ja alisaannissa, ja sen evoluutiobiologiaEnergiatoksisuus diabeteksen/insuliiniresistenssin juurisyynäDiabeteksen genetiikkaTwin cycles-hypoteesi, Roy TaylorLipodystrofiaRasvakudoksen energia-aineenvaihdunta diabeteksessaEktooppinen, eli väärässä paikassa oleva rasvaMaksan rasvoittuminen ja yksilöllinen vaihtelu, ja nopeusMaksa eri asioiden tuottajana, ja tuotannon ongelmat rasvoittumisessa ja insuliiniresistenssissäMitokondriot ja elintavat diabeteksen ehkäisijänäLiikunta ja ravitsemus mitokondrioiden tukenaMunuaisten rooli verensokerin säätelijänäSuolisto ja sen hormonit terveenä ja diabeteksessaKylläisyyssignaali ja sen merkitysOzempic ja muut uudet lihavuuslääkkeetAivot ja kaikkien elinten muodostama oktettiEri teorioiden vertailu ja yhdistäminenYksilöllinen vaihtelu ja teoreettinen viitekehysTutkimusten kuumat perunat ja kiistatLääkehoitojen kehitysDiabetespotilaiden yksilöllinen tunnistaminen ja kohdennettu hoitoMonimutkaisen ryhmittelyn tutkimuksen menetelmälliset haasteetDiabeteksen lääkkeetön hoitoNopean painonpudotuksen hyödyt ja haitatElintapamuutosten psykologia ja sitä tukevat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät 

Kriittisellä ajattelulla on usein negatiivinen maine. Se mielletään vikojen etsinnäksi ja yleiseksi ilon pilaamiseksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kyse on yleishyödyllisestä kansalaistaidosta, missä kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi. Jakson vieraana on kriittisen ajattelun ja kasvatustieteen tutkija, filosofi Tuukka Tomperi, jonka kanssa keskustellaan monipuolisesti kriittisen ajattelun määritelmästä, sisällöstä ja harjoittamisesta. Keskustelun toisella puoliskolla keskitytään yleisesti alan tutkimukseen ja tutkijan arkeen.Jaksossa viitataan mm. seuraaviin kirjoihin:Yuval Noah Harari - NexusHugo Mercier - Not Born YesterdayKeskustelun aiheita:Onko Tuukka ottanut influenssa- ja koronarokotteen -- voiko kriittinen ajattelija luottaa kollektiiviseen asiantuntijatietoon?Käyttäisiko Tuukka homeopatiaa korvatulehdukseen?Mitä tarkoittaa kriittinen ajattelu ja mitä se ei tarkoita (tieteellisestä näkökulmasta)?Kriittinen ajattelu opittavana taitonaOmien mielipiteiden vaihtaminen on vaikea prosessi / puoluepolitiikkaKriittisen ajattelun haasteet ryhmän sisällä ja puoluepolitiikassaTiedeyhteisössä testataan hypoteeseja ja koetellaan väitteitä järjestelmällisestiTiede pyrkii korjaamaan itseään toisin kuin politiikka tai uskontoDeliberatiivinen demokratia eli harkittu yhteiskunnallinen päätöksentekoKriittisyyden suhteuttaminen: suuremmille väitteille voi vaatia suurempia todisteitaKilpailevien näkemysten arvioinnissa tilisi olla molemmin puolin yhtä korkea rima (symmetrisuus)Tieteilijät ovat ihmisiä ja tekevät erehdyksiä, mutta kollektiivinen tiedeyhteisö antaa vertaiskritiikkiäHomeopatia on ongelmallinen, dogmaattinen, helposti kritisoitava pseudotiedeTiedettä toisinaan kritisoidaan historiallisista epäonnistumisista, esim talidomidin puutteellinen lääkevalvonta 80-luvun EuroopassaAjattelun moniulotteinen malli - kriittinen, luova, välittävä ajattelu (Matthew Lipman)Maalaisjärkeen vetoaminen keskustelussa voi olla ongelmaUusien uskomusten muodostaminen on helpompaa jos uusi tieto liittyy vanhaan tietoon johdonmukaisestiIhmiset ovat yksilöllisesti erilaisia ajattelijoitaSalaliittouskomuksen taustalla voi olla poikkeuksellinen ajattelutapa tai erityinen kokemusMaalaisjärki ei ole jaettua, eri ihmisillä on erilainen ’maalaisjärki’Hugo Mercier & ihmiset ovat suurelta osin resistenttejä uusille uskomuksilleKriittisyys ei ole vastustamista vaan asioiden huolellista arviointiaEmme ole tässä yhteiskunnassa riittävän harkitsevia/tutkivia/kriittisiä asenteeltammeJos vastustat jotakin uutta tietoa tunnepohjaisesti, reflektoi tunteitasi ja arvioi asiaa ensin loogisestiIhmisen omaan identiteettiin ja yhteisöön liittyvät aiheet herättävät enemmän tunteitaUskomukset voivat olla karttoja maailmassa navigointiin tai heiluteltavia lippuja oman ryhmäidentiteetin signalointiinMetakognitiivisuus itsetarkastelun apunaKriittisen ajattelun oppimisesta ja käytännön soveltamisesta tullee myöhemmin oma erillinen jaksoKriittisen ajattelun USAn filosofisen yhdistyksen konsensusmääritelmä 1990

Tervettä skeptisyyttä on tutkija Pauli Ohukaisen luotsaama podcast, missä tarkastellaan kriittistä ajattelua, filosofiaa ja parempaa tieteen ymmärrystä pääasiassa terveyteen liittyvien aiheiden kautta. Tässä ensimmäisessä jaksossa käydään lyhyesti läpi, miten ja miksi podcast on syntynyt, sekä Paulin omaa ajattelun taustaa.