KIHU

Tässä kolmen jakson podcast-sarjassa keskustellaan suhteellisesta energiavajeesta urheilussa, hyvän painopuheen periaatteista sekä painon optimoinnista huippu-urheilussa. Tämän 3. jakson aiheena on painon optimointi huippu-urheilussa. Jakson asiantuntijat: Jaakko Mursu, FT, dos., laillistettu ravitsemusasiantuntija Jussi Mikkola, LitM, urheilufysiologian asiantuntija Katja Mjøsund, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Podcast-sarja on tuotettu yhteistyössä Huippu-urheilun instituutti KIHUn, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean, Olympiavalmennuskeskus Helsingin, Turun seudun urheiluakatemian, Paavo Nurmi -keskuksen, Jyväskylän urheiluakatemian, Jyväskylän yliopiston ja Suomen olympiakomitean kesken. Podcast-sarja on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Ruoka- ja kehopuhe urheilussa -hanketta.

Tässä kolmen jakson podcast-sarjassa keskustellaan suhteellisesta energiavajeesta urheilussa, hyvän painopuheen periaatteista sekä painon optimoinnista huippu-urheilussa. Tämän 2. jakson aiheena on painopuhe urheilussa. Jakson asiantuntijat: Jaakko Mursu, FT, dos., laillistettu ravitsemusasiantuntija Tatja Holm, urheilupsykologi Mira Keränen, voimisteluliiton puheenjohtaja Mikko Tupamäki, koripallovalmentaja Podcast-sarja on tuotettu yhteistyössä Huippu-urheilun instituutti KIHUn, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean, Olympiavalmennuskeskus Helsingin, Turun seudun urheiluakatemian, Paavo Nurmi -keskuksen, Jyväskylän urheiluakatemian, Jyväskylän yliopiston ja Suomen olympiakomitean kesken. Podcast-sarja on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Ruoka- ja kehopuhe urheilussa -hanketta.

Tässä kolmen jakson podcast-sarjassa keskustellaan suhteellisesta energiavajeesta urheilussa, hyvän painopuheen periaatteista sekä painon optimoinnista huippu-urheilussa. Tämän 1. jakson aiheena on suhteellinen energiavaje urheilussa (REDs = relative energy deficiency in sport). Jakson asiantuntijat: Jaakko Mursu, FT, dos., laillistettu ravitsemusasiantuntija Mira Tuovinen, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Laura Manner, ETM, urheiluravitsemuksen asiantuntija Podcast-sarja on tuotettu yhteistyössä Huippu-urheilun instituutti KIHUn, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean, Olympiavalmennuskeskus Helsingin, Turun seudun urheiluakatemian, Paavo Nurmi -keskuksen, Jyväskylän urheiluakatemian, Jyväskylän yliopiston ja Suomen olympiakomitean kesken. Podcast-sarja on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Ruoka- ja kehopuhe urheilussa -hanketta.

Ylen tekemä kysely nostaa pinnalle tärkeää ja samalla huolestuttavaa tietoa huippu-urheilijoiden hyvinvoinnista sekä mielenterveydestä. Kyselyssä 68 % vastaajista (n=111) oli kokenut mielenterveyden ongelmia ja puolet olivat harkinneet uran lopettamista näistä ongelmista johtuen. Urheilupsykologi Niilo Konttinen kertoo tämän kertaisessa jaksossa, mistä tämä ilmiö kertoo ja miten urheilijan hyvinvointia sekä mielenterveyttä voi tukea.

Urheilufysioterapeutti on osa urheilijan tiimiä ja hänellä on tärkeä rooli harjoitusprosesseissa, vammojen ennaltaehkäisyssä, vammojen kuntoutuksessa sekä valmennuksen tukemisessa. Tässä jaksossa urheilufysioterapeutti Suvi Pajunen avaa urheilufysioterapeutian roolia huippu-urheilussa. Suvi on toiminut pitkään Suomen maastohiihtomaajoukkueen fysioterapeuttina sekä aikaisemmin KIHUn Training room -hankkeessa osana urheilijoiden ja joukkueiden tukitiimiä eri lajeissa. Loukkaantumiset vaikuttavat urheilijan ja joukkueiden kehitykseen sekä menestykseen. Ammattilaisjalkapalloilijoilla on keskimäärin kaksi loukkaantumista kaudessa ja he ovat tämän seurauksena ulkona kokoonpanosta. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi joukkueen menestykseen. Raysmith & Drew (2016) osoittivat, että yleisurheilijat, jotka suorittivat yli 80 % suunnitelluista harjoituksista oli yli 7-kertainen todennäköisyys saavuttaa tavoitteensa verrattuna alle 80 % harjoitelleisiin. Lisäksi urheilijat, joilla on alle kaksi loukkaantumista kaudessa saavuttavat kolme kertaa todennäköisemmin tavoitteensa kuin yli kaksi loukkaantumista kärsineet urheilijat. Urheilussa puolet kaikista loukkaantumisista voitaisiin ehkäistä tarkoituksenmukaisella ja sopivalla harjoittelulla. Ensinnäkin terveenä pysyvillä urheilijoilla on parempi mahdollisuus kehittyä optimaalisesti ja saavuttaa tavoitteet, sillä he pystyvät seuraamaan harjoitussuunnitelmaa. Toiseksi ennaltaehkäisevä harjoittelu keskittyy usein lajin vaatimusten mukaiseen liikehallintaan, optimaaliseen biomekaniikkaan ja riittäviin voimatasoihin, mitkä kehittävät myös kilpailusuoritusta. Tyypillisesti ennaltaehkäiseviä harjoitteita toteutetaan harjoituksen alkuun integroituna, jolloin urheilijat ovat valmiita seuraaviin intensiivisempiin harjoitusosioihin. Vammojen ennaltaehkäisy on myös kokonaisuuden hallintaa. Harjoituskuormituksen nosto sekä kokonaiskuormitus ovat kaksi tärkeää tekijää, jotka pitää ottaa huomioon, jotta urheilussa voidaan välttää loukkaantumiset. Lisäksi riittävä ravinto, uni, sopivat harjoitusvälineet sekä turvalliset harjoituspaikat ovat oleellinen osa niin kehittymistä kuin vammojen ennaltaehkäisyä.