Miksi jotkut ihmiset heräävät aamunkoitteessa täynnä energiaa, kun taas toiset eivät saa itseään hereille ennen puoltapäivää tai ovat aamuäreitä kuten rakas Peltsimme?

Olet ehkä kuullut käsitteistä aamu- ja iltavirkku, mutta todellisuudessa uni-valverytmiä määrittää paljon laajempi kokonaisuus – kronotyyppi.

Kronotyyppi kertoo, milloin kehosi on luonnostaan tehokkaimmillaan, milloin vireystila on huipussaan ja jopa sen, miten unirytmi voi vaikuttaa persoonallisuuteen, ruokailutottumuksiin ja keskittymiskykyyn. Onko iltavirkkuus oikeasti huono asia? Entä mitä tarkoitetaan sosiaalisella “jetlagilla”? Onko se yhteydessä kronotyyppiisi?

Tässä jaksossa pureudumme kronotyyppiteoriaan – mitä tiede sanoo siitä, ja miten oma kronotyyppisi voi vaikuttaa hyvinvointiisi, työhösi ja jopa sosiaaliseen elämääsi. Ja ennen kaikkea – voiko omaa rytmiään muuttaa?

Iltavirkku terveisin
Mikko ja Peltsi

Kronotyyppitesti:

https://sleepdoctor.com/sleep-quizzes/chronotype-quiz

Lähteet:

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8063933/

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1389945725000395

https://www.chronobiologyinmedicine.org/journal/view.php?doi=10.33069/cim.2020.0003

https://www.onepeloton.com/blog/sleep-chronotype

https://www.sleepfoundation.org/how-sleep-works/chronotypes#references-78869

https://www.sciencedirect.com/topics/psychology/chronotype

Enright, T., & Refinetti, R. (2017). Chronotype, class times, and academic achievement of university students. Chronobiology international, 34(4), 445–450.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07420528.2017.1281287

Gjermunds, N., Brechan, I., Johnsen, S., & Watten, R. G. (2019). Musicians: Larks, Owls or Hummingbirds?. Journal of circadian rhythms, 17, 4.

Hittle, B. M., & Gillespie, G. L. (2018). Identifying shift worker chronotype: implications for health. Industrial health, 56(6), 512–523.

Gowen, R., Filipowicz, A., & Ingram, K. K. (2019). Chronotype mediates gender differences in risk propensity and risk-taking. PloS one, 14(5), e0216619.

Roßbach, S., Diederichs, T., Nöthlings, U., Buyken, A. E., & Alexy, U. (2018). Relevance of chronotype for eating patterns in adolescents. Chronobiology international, 35(3), 336–347.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07420528.2017.1406493

Cespedes Feliciano, E. M., Rifas-Shiman, S. L., Quante, M., Redline, S., Oken, E., & Taveras, E. M. (2019). Chronotype, Social Jet Lag, and Cardiometabolic Risk Factors in Early Adolescence. JAMA pediatrics, 173(11), 1049–1057. Advance online publication.

Cox, R. C., & Olatunji, B. O. (2019). Differential associations between chronotype, anxiety, and negative affect: A structural equation modeling approach. Journal of affective disorders, 257, 321–330.

Randler, C., Schredl, M., & Göritz, A. S. (2017). Chronotype, sleep behavior, and the big five personality factors. Sage Open, 7(3).
http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/2158244017728321

Fischer, D., Lombardi, D. A., Marucci-Wellman, H., & Roenneberg, T. (2017). Chronotypes in the US – Influence of age and sex. PloS one, 12(6), e0178782.